Ve­den­pin­nat en­nä­tys­ma­ta­lal­la

Jokien ja järvien vedenpinnat ja virtaukset ovat alimmillaan kymmeniin vuosiin. Reisjärven vedenkorkeus on noin 35 senttimetriä alempana kuin tähän aikaan keskimäärin. Tilanne pahenee, mikäli syksy jatkuu kuivana.

Jokien ja järvien vedenpinnat ja virtaukset ovat alimmillaan kymmeniin vuosiin.

"Esimerkiksi Reisjärven vedenkorkeus on nyt noin 35 senttimetriä alempana kuin tähän aikaan keskimäärin. Yli kolmeenkymmeneen vuoteen Reisjärvi ei ole ollut näin matalalla", kertoo suunnittelija Mika Savolainen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

"Jos syksy jatkuu kuivana, talvella tulee vaikeuksia säännösteltyjen järvien korkeuden kanssa. Jos syksyllä sataa reilusti, saadaan järvet oikeille korkeuksille."



Kuiva syksy tietää vaikeuksia


Oulujoen virtaama on Montan kohdalla nyt noin 50 kuutiometriä sekunnissa. Keskimääräinen virtaama on tähän aikaan vuodesta 180 kuutiometriä sekunnissa. Oulujoessa on alivirtaamavelvoite, joten sen alempana joen virtaama ei koskaan ole Savolaisen mukaan ollutkaan.
Siikajoessa ei Harjunnivan kohdalla ole Savolaisen mukaan ollut koskaan näin vähän vettä. Virtaama on 1,5 kuutiometriä sekunnissa: keskimäärin tähän aikaan vuodesta virtaama on noin kymmenen kuutiometriä sekunnissa. Myös Siikajoen vesistön järvien pinta on matalalla. Uljuan tekoaltaan pinta on laskettu padon korjaustyön takia kolme metriä säännöstelyn ylärajan alapuolelle.

Pyhäjoen virtaama on kolme kuutiometriä sekunnissa, keskimäärin tähän aikaan virtaama on kymmenen kuutiometriä sekunnissa. Haapaveden Haapajärven ja Pyhäjärven pinta on 15 senttimetriä keskimääräistä alempana.

"Maa on nyt niin kuivaa, että jos alkaa sataa, jää vettä reilusti maahan", sanoo Savolainen.



Vielä ei ilmoituksia kalakuolemista


Jos sateita ei tule ja veden pinnat jäävät alhaisiksi, on talvella odotettavissa hapensaantivaikeuksia etenkin matalissa ja rehevissä järvissä.

"Oikein pieniksi käyvät virtaamat ja lämpenevät vedet alkavat vaikuttaa kalojen elinalueisiin pienissä puroissa, mutta miksei isommissakin joissa", sanoo hydrobiologi Kimmo Aronsuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Virtaamat ja lämpötilat vaikuttavat erityisesti lohikaloihin. "Enää ei olla optimilämpötiloissa, mutta ei kriittisissäkään. Ilmoituksia virtaamien vähenemisestä johtuvista kalakuolemista ei ole tullut." Toisaalta yöt ovat alkaneet kylmetä, joten vesien lämpötilat ovat alkaneet laskea.

"Iijoessa on ehdottoman tärkeä pysyä merkityillä väylillä", sanoo iiläinen Pertti Tervonen. Jokiuomassa myös uiminen on hankalaa, mutta meren rannassa Tervosen mökillä vettä on tuulista riippuen.

Tervonen ei ole niinkään huolissaan veden vähyydestä kuin sen lämpötilasta ja vähäisestä vaihtuvuudesta. "Järvisyyhy on kohta vitsaus, jos säät jatkuvat näin." Aiemminkin kuivia Iijokiuomia nähnyt Tervonen löytää kuivuudesta myös toisen puolen. "Poikasena oli mielenkiintoista, kun pääsi tutkimaan kuivia koskiuomia."

"Tällä hetkellä Oulujoen pinta on noin 40 senttiä normaalia alempana", sanoo Heikkilänsaaressa asuva oululainen Jussi Ikäheimonen. Haittaa siitä ei Ikäheimosten laiturille tai vedensaantiin ole ollut: laiturirakenteet kestävät veden vaihtelun, uimaan pääsee ja vesi tulee vesijohdosta.

Ilmoita asiavirheestä