Kuivan kesän ja sateettoman syksyn vaikutus näkyy jo muunakin kuin tyhjentyneinä pihakaivoina. Vesivoimalaitokset käyvät vajaateholla. Jotkut pienimmistä jokidynamoista on jopa pantu väliaikaisesti viralta.
Vesipula ja sen vaikutus energiantuotantoon heijastuu siihen, että vastaavasti kivihiilellä ja turpeella käyvät kallista sähköä tuottavat laudevoimalat on viritetty tuotantokuntoon ja puskevat energiaa täydellä teholla.
"Muutama vuosi sitten, kun vettä oli paljon, hiili- ja turvevoimaloita ei kannattanut pyörittää lainkaan. Sähköä sai pohjoismaisesta sähköpörssistä halvemmalla kuin olisi itse tuotettu", kertoo ryhmäpäällikkö Antti Paananen Energiamarkkinavirastosta.
Pohjoismaiden vesivarastot ovat ehtymässä ja ovat nyt 1990-luvun alimman tason tuntumassa. Kun vesivarastojen täyttöaste vuosi takaperin oli 86,6 prosenttia, se on tänään vain 65,7 prosenttia. Ajankohdan pitkän ajan keskiarvo on 83,9 prosenttia.
Vaikka Suomen omilla vesivarastoilla ei ole suurtakaan painoa koko Pohjolan pörssissä, vesitilanne meillä on samansuuntainen. Normaalisti varastoissa on vettä tähän aikaan vuodesta 80 prosenttia niiden tilavuudesta. Nyt vajaat 60 prosenttia.
Vesi heiluttaa sähköpörssiä
Vesivarastojen hupenemisella on suora seuraus sähkön markkinahintaan pohjoismaisessa sähköpörssissä. Hinta on kivunnut syksyn aikana tuntuvasti ylöspäin. Keskihinta on tuplaantunut sitten hyvien vesivuosien.
Vaikka pörssihinnan nousu ei siirry suoraan kuluttajahintoihin, lisää se painetta tariffien nostoon. "Kolmekymmentä sähköyhtiötä kahdeksastakymmenestä on nostanut julkisia tariffejaan tänä vuonna. Vuoden vaihteessa on odotettavissa lisää korotuksia", Antti Paananen ennakoi.
Tarjoushinnoissa sähkön kallistuminen näkyy sitäkin selvemmin. Nivalan maataloustuottajat kokivat melkoisen yllätyksen kilpailuttaessaan sähköyhtiötä. Hinnat olivat nousseet peräti 35 prosenttia parin vuoden takaisesta tasosta.
Käyttöpäällikkö Yrjö Vilhunen Merikosken voimalaitoksesta Oulusta kertoo vettä juoksutetun voimalaitoksen läpi pitkin syksyä 100-200 kuution sekuntivauhdilla. Viikonloppuisin määrä on pudonnut jopa alle 100 kuution. Normaaliaikana virtaama on kaksinkertainen.
"Tilapäisesti on ajettu vähän päälle 300 kuution juoksutusta. Sitä ei ole mahdollista ajaa pitkäaikaisesti, koska Oulujärven pinta on matalalla", Vilhunen toteaa. Oulunjärven veden pinta on noin metrin alempana kuin vastaavaan aikaan hyvänä vesivuotena.
Mitä kovempi pakkastalvi on edessä ja mitä vähemmän vettä, sitä paremman hinnan vesivoimasta saa. Mutta Vilhunen huomauttaa, ettei vesivoimalla vuolla kultaa. "Kun veden pinnan lähtötaso on näin alhainen, väkisinkin keskijuoksutus jää normaalia pienemmäksi."
24 vesivoimalaa Suomessa isännöivän ruotsalaissomisteisen Vattenfallin pienimpiä jokivoimaloita on seisotettu, kun ei ole mitä juoksuttaa turbiinien läpi. Etenkin sellaiset voimalat, joilla ei ole omia varastoaltaita, ovat joutuneet vaikeuksiin.
"Huonolta näyttää. Voimaloita ajetaan pienellä teholla. Tuntimäärät ovat huomattavasti vähäisemmät kuin normaalisti", toteaa kehityspäällikkö Veikko Palmu Vattenfallin sähköntuotannosta.
Hinta noussee viidenneksen
Sähkön hinta on vain yksi osa kuluttajan sähkölaskussaan maksamasta kokonaissummasta. Vähintään yhtä suuri osa menee siirtomaksuun. Myös sen hinta on ollut nousussa, joskaan ei läheskään yhtä rivakassa kuin sähkön hinta. Siirtohintaa asiakkaat eivät voi kilpailuttaa, vaan sähkön siirrosta vastaa kullakin alueella toimiva sähköyhtiö. Lisäksi asiakkaan laskua rasittavat verot.
Jos nykyvauhti jatkuu sähkön hinnan ennakoidaan nousevan viidenneksellä ensi vuoden loppuun mennessä.
Vuoden alkupuolella sähköä tuotiin paljon Ruotsista. Koska vesipula vaivaa myös länsinaapuria, tuonti sieltä on pysähtynyt. Vastaavasti tuonti Venäjältä on kasvanut. Venäjältä tuodaan vuoden aikana 7,7 terawattituntia, eli lähes 10 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.