Pullovesien suosio kasvaa maailmalla kovaa kyytiä, niin myös Suomessa. Vaikka pullotettua vettä hörpitään täällä eurooppalaisessa mittakaavassa hyvin vähän - yksi suomalainen kulauttelee vuodessa 17 litraa, kun maailman kärkeä pitävä italialainen juo 190 litraa - eräässä mielessä Suomi on kehityksen etunenässä: veden pitää täällä maistua muulta kuin vedeltä.
Viime vuosina markkinaosuuttaan ovat pullovesistä kasvattaneet eniten maustetut kivennäisvedet. Kaupan hyllyltä löytyy esimerkiksi greipin, limen, ananaksen, karpalon, päärynän, vadelman, sitruunan, puolukan, omenan ja persikan makuista vettä.
Hartwallin tuotepäällikön Eeva-Kaisa Tarkkosen mukaan Suomea voi selvästi pitää edelläkävijänä makuvesimarkkinoilla. Muualla vastaavia tuotteita aletaan tuoda markkinoille vasta nyt.
Maustettujen vesien tuotekehitys ja kauppa lähtivät kasvuun 1990-luvun puolivälissä, kun Hartwall toi markkinoille ensimmäisen maustetun kivennäisveden, Novelle Citronellen. Keski-Euroopassa on keskitytty pitkälti maustamattomiin kivennäisvesiin.
Tarkkosen mukaan monet ovat onnistuneet lisäämään päivittäistä vedenjuontiaan maustettujen vesien avulla, kaikille kun ei kraanavesi maistu. Lisäksi makuvesi on vähän kuin limonadi, paitsi huikeasti terveellisempi vaihtoehto.
Pullovesien myynti on Suomessa kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Juomamarkkinoiden tutkimukseen erikoistunut Zenith International on ennustanut, että vesien kulutus maailmassa saavuttaa virvoitusjuomien kulutuksen jo ensi vuonna. Vuoteen 2010 mennessä se on jo kirinyt selvän etumatkan.
Vaikka vesipullon kuljettamista laukussa pidetään nykypäivän ilmiönä, se on itse asiassa vanha juttu.
Tarkkonen kertoo, että August Ludvig Hartwall perusti Helsinkiin vesikioskeja jo 1800-luvun loppupuolella. Kioskeista myytiin parhaimmillaan jopa 3 000 kivennäisvesilasillista päivässä. Niitä ostaneiden kaupunkilaisten voi siis ajatella olleen water-on-the-go -kulttuurin edelläkävijöitä.