Iijoen soutajilla on jälleen kerran puolustettavaa, kun soutajat aloittivat lähes viisi päivää kestävän urakkansa Taivalkosken Jokijärveltä tiistaina. Kollaja-viirit liehuvat veneissä, joissa on mukana soutajia kolmesta eri sukupolvesta.
Soutupäällikkö Pirkko-Liisa Luhta sanoo soutavansa monien muiden tavoin rakkaudesta Iijokeen.
Iijokisoudusta on kehittynyt maan suurin soututapahtuma. Nyt mukana on noin 200 ihmistä. Soutuun on perinteisesti voinut osallistua ilman erityisvarusteita ja vaikkapa ilman kokemusta jokiveneilystä. Mukana on sekä veneitä että kanootteja ja kajakkeja.
Osaavat perämiehet laskevat 160 kilometrin matkalla lähes sata koskea ja nivaa. Monille soutu aloittaa kesäloman ja saa täydellisesti irti arjesta. "Soutupäivät tietävät uskomattoman vahvaa irtiottoa arkielämästä", Luhta sanoo.
"Mutta myös soudun takana oleva asia on useimpien tiedossa. Täällä on yritetty varjella veden perintöä. Perintö kasvaa, kun sitä hoidetaan, ja se jää jälkipolvillekin. Nyt on kuitenkin ilmaantunut taas tuhlaajapoikia, jotka olisivat valmiita tämän hävittämään", Luhta sanoi Kollaja-suunnitelmiin viitaten.
Parhaillaan on menossa YVA-selvitys voimalaitoksen ja säännöstelyaltaan rakentamiseksi Kollajaan.
Soutajilla on erilaista ohjelmaa reitin varrella ja muun muassa perinneruokailua.
Viimeisen päivän eli lauantain reitti Pudasjärvellä soudetaan sillä osuudella, minkä Kollajan tekoaltaan rakentaminen muuttaisi kokonaan. Päätösjuhla lauantaina on Kipinän Sillankorvassa.
Iloonkin on soutajilla syytä. Iijokisoudun koskiensuojelulain jälkeinen tavoite merellisten vaelluskalojen saamisesta takaisin Iijokeen on saanut yhden päätepisteen. Lohien ylisiirto patojen yli Iijoelle on lopultakin toteutumassa tänä kesänä Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeessa.
Monet tulevat mukaan soutuun vuodesta toiseen. Jotkut ovat olleet elämänsä jokaisena kesänä mukana soudussa, sillä pienimmät ovat aloittaneet soudun vanhempiensa mukana vauvaikäisinä.
Tervolalainen Hanna Haapanen on ollut nyt muutaman kerran soutamassa Iijokea. "Tässä ollaan liikkeellä hyvän asian puolesta. Lisäksi täällä on rento ilmapiiri ja kun on useamman kerran mukana, niin kaikki tulevat tutuiksi."
Haapanen muistuttaa, että koskiensuojelulaki on yhä voimassa. "Aika paljon pitäisi tapahtua, että sitä alettaisiin muuttamaan ja Kollaja voitaisiin rakentaa."