Ylivieska
Pohjaveden niukkuuden arvioidaan jatkuvan pitkälle tätä vuotta. Niin ikään vesivarastot pysynevät huomattavasti tavallista pienempinä suurimmassa osassa Suomea ainakin kevättalven ajan, ennakoidaan Suomen ympäristökeskuksen perjantaina julkistamassa vesitilannetiedotuksessa.
Pohjavettä on moreenimaissa keskimäärin 70-150 senttiä ja soraharjuissa yli puoli metriä alle ajankohdan keskimäärän. Tämä tietää ympäristökeskuksen mukaan suuria ongelmia vedenhankinnassa haja-asutusalueella.
Ympäristökeskus arvioi veden vähyyden johtuvan useista eri syistä. Kesän 2002 aiheuttama pohjaveden niukkuus ja sen aikaansaama kaivojen kuivuminen ei ollut kovinkaan poikkeuksellinen, sillä vastaavanlaista tapahtui kesinä 1997 ja 1999. Se, että kuiva kausi jatkui pysyvän talven tuloon asti on sen sijaan harvinaista. Yleensä syyssateet ovat täydentäneet pohjavesivarastot ennen talven tuloa.
Ympäristökeskus ennustaa vesivarastojen pysyvän huomattavasti tavallista pienempinä ainakin keskitalven ja uusia vedenpintojen minimejä saavutettavan. Joissakin maan keski- ja eteläosan suurissa järvissä vettä on niin vähän, että ainoastaan suuret lumi- ja vesisateet riittävät palauttamaan veden korkeuden tavanomaiseksi kesään mennessä.
Vähävetinen vuosi
Vuosi 2002 päättyi lähes koko maassa erittäin vähävetisenä. Sademäärät olivat keskiarvoa alhaisemmat muualla paitsi Lapissa. Lapin pohjoisosissa sekä joissakin säännöstellyissä järvissä syksyn vesimäärä oli tavanomainen.
Vettä satoi viime vuonna maan etelä- ja keskiosassa 500-550 millimetriä eli 80-90 prosenttia pitkäaikaisesta keskiarvosta. Joulukuussa satoi etelä-, länsi- ja pohjoisosassa 10-30 milliä eli 20-70 prosenttia joulukuun pitkäaikaisesta keskiarvosta. Itä-Suomessa ja Kainuussa satoi 30-40, mikä on 60-100 prosenttia tavanomaisesta.
Kesä oli erittäin lämmin ja haihtuminen loppukesällä normaalia suurempi. Vedet laskivat alas, ja maan etelä- ja keskiosassa kärsittiin vesipulasta. Aivan ennätysalhaiselle tasolle ei ylletty. 1940-luvun alussa monien järvien pinnat olivat vielä alempana.
Loppuvuodesta monien suurien järvien pinnat olivat kuitenkin ennätyksellisen alhaalla. Joulukuun lopussa Pielinen oli 92 senttiä keskimääräistä alempana, eli alempana kuin koskaan 1911 alkaneella havaintojaksolla. Maan etelä- ja keskiosien järvet olivat 30-80 senttiä keskimääräistä alempana.
Talvi tuli aikaisin
Lokakuun puolivälin jälkeinen pakkasjakso toi jääpeitteen moniin järviin etuajassa. Suurin osa järvistä jäätyi jo marraskuussa. Joulukuu oli tavanomaista kylmempi, ja jäät olivat vuodenvaihteessa ajankohtaan nähden paksuja. Lunta vuoden lopussa oli etenkin maan keski- ja itäosassa tavallista enemmän.
Joulukuun loppuun mennessä lumipeite kattoi koko maan. Eniten ajankohtaan nähden lunta oli Keski- ja Itä-Suomessa, Lapissa keskimääräistä vähemmän.
Järvet jäätyivät loka-marraskuussa, eli maan etelä- ja keskiosissa kuukauden etuajassa. Jäät olivat vuoden lopussa 5-10 senttiä tavallista paksumpia.