Keskustalaisten poliitikkojen viime päivien ulkopoliittiset ulostulot aiheuttavat harmaita hiuksia puheenjohtaja Juha Sipilälle.
Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kehottaa Suomea jättäytymään mahdollisten Venäjä-pakotteiden ulkopuolelle ja korostaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansallista politiikkaa yhteisen sijaan. Keskustan EU-vaaliehdokas Mikael Pentikäinen puolestaan näyttää vihreä valoa Suomen Nato-jäsenyydelle.
Ulkopoliittisesti kokemattoman Sipilän rakentava ja maltillinen linja ansaitsee kiitoksen. Kun tilanne on päällä, ei kannata ryhtyä tekemään hätiköityjä ratkaisuja EU-linjasta eikä liioin lonksuttelemaan Nato-ovea.
Alkuviikosta töihin palannut Sipilä antoikin tunnustusta Suomen ulkopoliittiselle johdolle loogisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta Ukrainan kriisin yhteydessä. Sipilä ei löydä huomautettavaa hallituksen tähänastisesta linjasta ja sitoutumisesta EU:n yhteiseen näkemykseen. Puolustuspoliittisissa ratkaisuissa keskustan vanha linjaus Nato-kumppanuuden riittävyydestä pitää.
Sipilä on kuitannut puolueessa rehottavat erilaiset näkemykset vivahde-eroiksi, joita isoon puolueeseen mahtuu.
Asia ei ole käytännössä aivan näin yksinkertainen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ei puolueiden sisällä ole varaa kovin laveisiin tulkintoihin. Jos yhteiset linjat puuttuvat, äänestäjän on vaikea tietää, minkä puolesta tai mitä vastaan on tullut äänestäneeksi. Jonkinlaista takuuta äänillä pitäisi olla.
On ollut vain ajan kysymys, milloin Väyrynen tapansa mukaan haastaa istuvan puheenjohtajan. Sipilän linjauksiin verrattuna Väyrynen ajoi nyt kuitenkin itsensä suoraan puolueen ulkopoliittiseen paitsioon.