Väy­ry­nen vannoo so­li­daa­ri­suut­ta

"Olen solidaarinen hallituksen politiikalle", valtaan torstaina astuneen Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen kohutuin ministeri Paavo Väyrynen (kesk.) vakuuttaa ja puhkuu uutta intoa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkkuun tarttunut Väyrynen myöntää, että ministeriys vaikuttaa hänen asennoitumiseensa eri asioihin. Suun suppuun hän laittaa visusti hallituksen ulkopoliittisetta linjasta, jossa koputellaan Nato-ovea.

"Olen solidaarinen hallituksen politiikalle", valtaan torstaina astuneen Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen kohutuin ministeri Paavo Väyrynen (kesk.) vakuuttaa ja puhkuu uutta intoa.

"Minun asemani on tänään kello 10 muuttunut sillä tavalla, että olen tähän asti ollut europarlamentaarikko, joka on ilmaissut hyvin vapaasti mielipiteensä kaikista asioista. Nyt olen hallituksen jäsen ja toteutan hallitusohjelmaa", Väyrynen alleviivaa iltapäivällä eduskunnan kuppilassa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkkuun tarttunut Väyrynen myöntää, että ministeriys vaikuttaa hänen asennoitumiseensa eri asioihin. Suun suppuun hän laittaa visusti hallituksen ulkopoliittisetta linjasta, jossa koputellaan Nato-ovea.

"En halua tarkemmin määritellä ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten uusia sävyeroja. Tietysti ministereiden taustat vaikuttavat siihen, miten he sanansa asettavat. On ymmärrettävää, että sävy- ja vivahde-eroja tulee olemaan. Olen ymmärtänyt, että peruslinja säilyy ennallaan."



"Vaikutan hallituksen
sisällä päätöksiin"


Väyrynen aikoo keskittyä oman toimialansa kysymyksiin. "Olen kuitenkin mukana hallituksen sisällä vaikuttamassa kaikkiin päätöksiin, mutta kun päätökset on tehty, niitä yhdessä puolustetaan."

Hallituksen tiedostustilaisuudessa Väyrynen esiintyi vähäsanaisesti. "Hyvin muotoiltu", hän viittasi pääministerin vastauksiin turvallisuuspolitiikasta.

Vanhasen mukaan valta ei tule kasaantumaan hallituksen kvartetille, johon kuuluvat hallituspuolueiden vetäjät. Vanhasen ykköshallituksessa vallan tahtipuikkoa heilutti kolmesta puoluejohtajista koostunut kopla.

"Tavoitteenani on, että koko hallitus pyrkii käymään yhteisiä keskusteluja. Hallituksen neuvottelut ja iltakoulut ovat sitä varten", Vanhanen linjasi.



20 vuoden takaiset
syvät jäljet


Vanhanen kehui hallitusneuvottelujen ripeää etenemistä perustuslain määräämässä järjestyksessä.

"Jos vuonna 1987 olisi ollut voimassa nykyinen perustuslaki, ilman muuta silloin olisi syntynyt jo sinivihreä hallitus", Väyrynen toteaa prosessista, joka johti sinipunahallitukseen. Hän muistelee tiedotustilaisuuden jälkeen kahdenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, jotka jättivät häneen syvät jäljet.

Väyrynen toivoo, että historian tutkijat ja lehdistö selvittäisivät vuoden 1987 hallitusratkaisun taustat.

"Jo keväällä 1985 Kalevi Sorsa (sd.) alkoi eräiden kokoomuslaisten kanssa suunnitella sinipunahallitusta ja keskustan syrjäyttämistä. Minä yritin turvata Ilkka Suomisen (kok.) ja Christoffer Taxellin (r.) kanssa eduskunnan porvarillisen enemmistön vaikutusmahdollisuudet ja torjua sinipunahallituksen", Väyrynen painottaa ja leimaa presidentti Mauno Koiviston ohjauksessa syntyneen sinipunahallituksen demokratian kannalta omituiseksi.



"Osa toimittajista
elää menneisyydessä"


Väyrynen myöntää, että sinivihreän hallituksen synty normaalioloissa tuntuu hyvältä.

"Uskon, että tulee olemaan hyvä yhteishenki ja yhteistyö. Uudet ministerit oppivat nopeasti tehtävänsä ja työskentelytavat. Minullakin on opettelemista, koska monet ovat asiat muuttuneet 14 vuodessa", lama-ajan sinivihreästä hallituksesta kesken loikannut Väyrynen toteaa.

Väyrynen ihmettelee, miksi tiedotusvälineissä on kaivettu hänen vanhoja taustojaan.

"Osa toimittajista elää menneisyydessä. Minä ajattelen tulevaisuutta ja minulla on mielestäni tuoreita ajatuksia, miten asioita hoidetaan. En haluaisi menneitä asioita penkoa."

Ilmoita asiavirheestä