Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen pitää tärkeänä, että eri alojen suuryritykset ottavat nanotieteen vakavasti ja panostavat siihen. Väyrynen puhui torstaina Otaniemen kansallisen nanomikroskopiakeskuksen peruskiven muurauksessa.
Väyrysen mukaan Suomen tiederahoitusta luonnehtii pienuuden ekonomia. Kun verrataan Suomessa tehtyjä panostuksia nanotieteeseen ja -teknologiaan Japanissa ja Yhdysvalloissa tehtäviin panostuksiin, niin kertaluokka on kokonaan toinen. Yhdysvalloissa meneillään oleva National Nanotechnology Initiative sijoittaa neljän vuoden aikana nanotutkimukseen 3,65 miljardia dollaria ja myös Japanin panostus alaan on huomattava.
Suomen Akatemialla ja Tekesillä on yhteinen FinNano-ohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 70 miljoonaa euroa. Vuosina 2002-2005 Akatemia suuntasi nanoalan tutkimukseen noin 20 miljoonaa euroa ja "suunta tuskin tulee olemaan laskeva". Opetusministeriö satsaa nanotieteen ja -teknologian kehittämiseen 24 miljoonaa euroa vuosina 2007-2009.
"Voidaan karkeasti laskea Suomessa sijoitettavan lähivuosina nanotutkimukseen julkisia varoja 100 miljoonaa euroa", Väyrynen arvioi.
Väyrysen mukaan nanoteknologiaan sisältyy eettisiä ja poliittisia ongelmia. Nanopartikkeleiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia tunnetaan heikosti.
Sotilaallisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa uusille materiaaleille on kehitetty sodankäyntiä tehostavia käyttötapoja. Ja nanosensorit voivat uhata ihmisten yksityisyyttä.
"Siksi on tärkeää, että tutkijat kertovat avoimesti nanoteknologian mahdollisista haittavaikutuksista ja väärinkäytöstä. Avoimella ja kriittisellä yhteiskunnallisella keskustelulla voidaan toivottavasti välttää sellainen vastaisku, joka on nähtävissä geenimuunneltujen organismien kohdalla", Väyrynen sanoo.