Väy­ry­nen pyrkii pää­mi­nis­te­rik­si

Keskustassa alkaa vastaehdokkaan etsintä Paavo Väyryselle, joka pyrkii puolueen puheenjohtajaksi ja sitä kautta pääministeriksi. Väyrynen ilmoittautui tiistaina toistaiseksi ainoana tavoittelemaan Matti Vanhaselta kesäkuussa avautuvia tehtäviä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen lähtee mukaan keskustan puheenjohtajakisaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen lähtee mukaan keskustan puheenjohtajakisaan.
Kuva: Jussi Nukari

Keskustassa alkaa vastaehdokkaan etsintä Paavo Väyryselle, joka pyrkii puolueen puheenjohtajaksi ja sitä kautta pääministeriksi. Väyrynen ilmoittautui tiistaina toistaiseksi ainoana tavoittelemaan Matti Vanhaselta kesäkuussa avautuvia tehtäviä.

63-vuotias ulkomaankauppa- ja kehitysministeri vakuutti keskustan puoluetoimistolla pitämässään tiedotustilaisuudessa, että hän on muuttunut 15 vuodessa.

"Minun valintani merkitsisi puolueen kuvan uudistumista. On aika suuri joukko suomalaisia, joille olen aika lailla kirjoittamaton lehti. Laskeskelin, että näiden 15 vuoden aikana on tullut äänestysikään 700 000-800 000 nuorta suomalaista", Väyrynen sanoi.

Väyrynen lähti kotimaan politiikasta vuoden 1994 presidentinvaaleissa kärsimänsä tappion jälkeen Euroopan parlamenttiin, josta hän palasi vasta 2007 eduskuntaan ja saman tien hallitukseen. Nyt sormet syyhyävät palata puoluejohtajaksi, jonka tehtävän hän jätti jo vuonna 1990.

"Minulle on ollut yllätys se, että on varsin paljon tullut kannatusta sille ajatukselle, että puheenjohtajaksi voitaisiin valita varttunut henkilö", Väyrynen sanoi.

Pesäeroa kokoomukseen

Väyrysen johdolla keskusta pyrkisi erottumaan kokoomuksesta. 1980-luvun niin kutsuttuun tahtopolitiikkaan ei kuitenkaan palattaisi. Tuolloin Väyrynen oli lähes joka asiassa vastakkain silloisen pääministerin ja SDP:n puheenjohtajan Kalevi Sorsan kanssa.

Keskustan puheenjohtajuus avaisi Väyryselle pääsyn myös pääministeriksi. Hän havitteli tehtävää jo vuonna 1987 porvaripuolueiden puheenjohtajien hallituspohjasta tekemän kassakaappisopimuksen avulla. Silloin toiveet teki tyhjäksi presidentti Mauno Koivisto.

Neljää vuotta myöhemmin keskusta pääsi pääministeripuolueeksi, mutta Väyrystä puheenjohtajana seurannut Esko Aho nappasi salkun itselleen.

"Pääministerillä on hyvin keskeisesti kokonaisvastuu maan asioista. Se koskee myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", Väyrynen muistutti.

Väyrynen arvioi, että hänellä on mahdollisuudet selvitä haasteista, kun terveydentilakin on hyvä. Ainoa mikä mietitytti enemmän oli, miten vaimon kanssa Keminmaalla pyöritettävän yritystoiminnan käy valtiollisten tehtävien mahdollisesti lisääntyessä.

"Olen luottavainen sen suhteen, että minulla olisi mahdollisuudet luotsata puoluetta vaalivoittoon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa", Väyrynen totesi.

Vaalipiiri ratkaisematta

Väyrynen ei ole vielä päättänyt, missä vaalipiirissä hän asettuu ehdolle. Nyt hän edustaa Lapin vaalipiiriä, mutta 1990-luvun alussa hänet valittiin eduskuntaan Uudeltamaalta ja kertaalleen hän pääsi jopa Helsingissä kaupunginvaltuustoon.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäen luopuminen keskustan varapuheenjohtajuudesta avaa Väyrysen mielestä mahdollisuuden muun puoluejohdon nuorentamiseen. Keskustalla voisi olla parikin alle 30-vuotiasta varapuheenjohtajaa, kun nyt heitä on yksi, Tuomo Puumala.

Keskustan puoluesihteerin valintaan Väyrynen ei aio ottaa millään tavalla kantaa. Väyrynen eroaa tässä monista nuoremman polven keskustapoliitikoista, jotka ovat vaatineet puheenjohtajalle suurempaa valtaa puoluesihteeristä päätettäessä.

Ilmoita asiavirheestä