Väy­ry­nen pelasi pokeria rii­hes­sä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) onkin perin tyytyväinen rahasummaan, joka kehitysyhteistyöhön irtosi budjettiriihessä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on perin tyytyväinen rahasummaan, joka kehitysyhteistyöhön irtosi budjettiriihessä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on perin tyytyväinen rahasummaan, joka kehitysyhteistyöhön irtosi budjettiriihessä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) onkin perin tyytyväinen rahasummaan, joka kehitysyhteistyöhön irtosi budjettiriihessä.

"Tälle porukalle voin sanoa, että olen tyytyväinen. Lopputulos on siedettävä, kun muistetaan, että monessa maassa rahoja leikataan. Budjettiriihessä käytin vähän toisenlaista kieltä", Väyrynen kertoi hymyn virne naamallaan. Ministeri oli mukana tilaisuudessa, jossa julkistettiin kehitysyhteistyön ympäristöpoliittisia strategioita.

Budjettiriihessä Väyrynen oli vielä vääntänyt kehy-rahoista. Hän ilmaisi budjettiriihen tiedotustilaisuutensa tyytymättömyytensä. Nyt Väyrynen tunnusti, että kyseessä oli osittain peli, jossa kovalla retoriikalla varmistettiin kehy-rahojen kasvattaminen. Ne kohoavat muutamalla miljoonalla, vaikka pakolaisrahat laskettiin mukaan Väyrysen kehy-budjettiin vastoin ministerin omaa tahtoa.

"Asiaa ei ratkaistu riihessä. Selvitämme asiaa ministeriössä. Haluamme pitää laadusta kiinni, vastustamme pakolaisrahojen laskemista osaksi kehitysyhteistyövaroja", Väyrynen huomautti.

Jos ministeri saa tahtonsa läpi, eli pakolaisrahat pidetään kehy-rahoista erillään, se voi ainakin teoriassa tuoda kehy-rahoihin kymmenien miljoonien lisän.

"Ei tilanne ensi vuonnakaan huono ole. Jotkut hankkeet vain viivästyvät, ja vuodelle 2011 näköpiirissä on jo tuntuva lisäys", Väyrynen lisäsi.

Vaikka rahamäärät kasvavat, ministerillä ja osalla ympäristöväkeä näyttää olevan erilainen näkemys varojen käytöstä.

Väyrynen on tuonut voimalla kehitysyhteistyön ympäristöapuihin luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä korostavan linjan.

Linjauksessa korostuu se, että esimerkiksi metsää on voitava kehitysmaissa paitsi suojella myös käyttää taloudellisesti kestävällä tavalla hyväksi.

Tässä on suomalaisilla ministerin ja elinkeinoelämän mielestä annettavanaan tietotaitoa. Tavoitteena on molemminpuolinen hyöty.

Ympäristöaktivistien mielestä ohjelmissa pitäisi korostua enemmän puhdasoppinen suojelu luonnontalouden sijaan.

"Haetaanko tässä etua kehitysmaille vai Suomelle. Linjaus on kaupankäyntiä korostava", kritisoi Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Väyrynen väisti kritiikin toteamalla, että luonnontalous ja luonnonsuojelualueet eivät kuulu samaan strategiaan, koska luonnonsuojelualueissa taloudellinen toiminta on kokonaan kielletty.

Tukea näkemyksilleen Väyrynen sai ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriöstä ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Ilmoita asiavirheestä