Keskustan kunniapuheenjohtajaksi perjantaina kutsuttu puolueen ex-puheenjohtaja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa nuoruuden radikalismiin.
Ennen ilmoitusta puheenjohtaja Matti Vanhanen ehti todeta, että vahvasti kantaa ottavasta Väyrysestä on oleva vielä "monta ilon päivää puolueelle".
Vaikka Väyrynen luonnehti kunniapuheenjohtajuutta vain arvonimikkeeksi, takaa se hänelle pääsyn puoluehallitukseen myös sen jälkeen, jos ja kun hän vaihtaa europarlamentin eduskuntaan. Väyrysen oma paikallisyhdistys esitti aloitteessaan, että tämä oikeus myönnettäisiin Väyryselle eliniäksi. Aloite ei mennyt läpi.
"Jotkut kuuntelevat, jotkut eivät. On erilaisia asenteita", Väyrynen sanoi ajatustensa saamasta vastaanotosta.
Niin radikaaliksi hän ei ryhtynyt, että olisi haastanut Vanhasen. "Se ei näissä oloissa ole mahdollista." Hän kuitenkin moitti, että isoista ja tärkeistä kysymyksistä, muun muassa paras-hankkeesta ja EU:n perustuslaista, ei ole keskusteltu etukäteen puolue-elimissä. Aatekaan ei Väyrysen mielestä näy riittävän kirkkaana.
"Todella isoissa kysymyksissä tarvitaan laajaa keskustelua muuten niistä maksetaan kallis hinta", Väyrynen varoitti.
Kunnianosoituksesta silmin nähden liikuttunut Väyrynen muistutti niin itsensä kuin sadan kunniajäseneksi kutsutun kantaneen keskeisen vastuun keskustan menestymisestä.
"Oma toimintani puolueen johtotehtävissä osui 1970- ja 1980-luvuille, jolloin keskustassa elettiin vaaran vuosia", Väyrynen totesi. Hän muistutti, että tarvittiin lähes kahden vuosikymmenen työ keskustan nostamiseksi vuoden 1970 eduskuntavaalitappion jälkeen suurten puolueiden sarjaan.
Väyrysen painotti, että keskustan pelastuminen ja uusi nousu perustui vahvaan aatteelliseen työhön. Oulun kokouksessa keskusta näyttää ohjelmallisesti palaavan juurilleen. Uudessa periaateohjelmassa olisi kuitenkin pitänyt kirjoittaa ympäristöpolitiikka vahvemmin. "Keskustan tulee asettua rohkeasti ympäristövallankumouksen kannattajaksi", Väyrynen vaati.