Uusi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on yllättynyt voimakkuudesta, jolla häneen suunnatut kielteiset asenteet tulivat hallitusratkaisun yhteydessä pintaan. Hän myöntää STT:n haastattelussa, että ilkeä kirjoittelu satuttaa, mutta toisaalta siihenkin on saanut vuosien kuluessa tottua.
-- Totta kai se tuntuu. Kielteisenä ja ennen muuta epäoikeudenmukaisena sen pakostakin ottaa, hän tuumailee. Kielteisestä julkisuudesta välittämättä Väyrynen on tarttunut innolla uusiin tehtäviinsä. Monet asiat sujuvat rutiinilla, mutta on hallituksen työskentelyyn tullut 14 vuoden tauon jälkeen muutoksiakin. Ehkä tärkein muutos on ollut, että kukin ministeri hoitaa entistä tarkemmin oman tonttinsa.
Väyrysen intoa lyhyellä aikavälillä lisää varmasti sekin, että runsaan kahden viikon kuluttua hän tapaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n hallintoneuvoston kokouksessa Venäjän Tatarstanissa ilmeisesti itse presidentti Vladimir Putinin. Väyrynen toimii kokouksen puheenjohtajana.
Väyrynen tuskin pääsee keskusteluihin Putinin kanssa. Jossain muussa yhteydessä hän kuitenkin yrittää tuoda esiin jo vuosia hautomansa ajatuksen, että Kaliningradista muodostettaisiin jonkinlainen erityistalousalue. Hänen mielestään Venäjältä tarvittaisiin hieman tähänastista enemmän rohkeutta tämän ajatuksen viemiseksi eteenpäin.
Globalisaation merkitys vääristynyt
Vaikka Väyrysen tehtävänä onkin edistää suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ulkomailla, hän tarkastelee näkymiä myös globaalista näkökulmasta. Hänen mielestään Suomessa koko globalisaation merkitys on julkisessa keskustelussa jotenkin vääristynyt.
-- Totta kai on menetetty työpaikkoja ja on aiheutunut työttömyyttä. Mutta toisaalta siitä on ollut myös paljon hyötyä, kun on jouduttu tuottavuutta nostamaan. Tätä kautta Suomen oma vauraus on lisääntynyt. Tuottavuutta nostamalla on pystytty säilyttämään Suomessa työpaikkoja, hän perustelee.
Hän huomauttaa myös olevan tärkeää, että maista, joihin työtä on siirretty, on tullut maailmanmarkkinoille edullisia tuotteita. Se on pitänyt inflaatiota kurissa, ja kansalaisten ostovoima on riittänyt aiempaa paremmin hyvään toimeentuloon.
Kaiken lisäksi globalisaatio on synnyttänyt hyvin voimakkaan energian ja raaka-aineiden kysynnän. Siksi Suomeenkin on tullut paljon työpaikkoja esimerkiksi kaivostoimintaan. Samoin hänen mielestään Suomen uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet ovat parantuneet. Globalisaatio on luonut siten paljon hyvääkin. Myös matkailu kehitysmaista on vahvassa kasvussa.
Väyrynen myöntää, että esimerkiksi Kiina-ilmiö on kirosana niiden silmissä, joilta on mennyt työpaikka. Kuitenkin kokemus on osoittanut, että kun on ammattitaitoista työvoimaa, usein tulee toinen yritys, joka voi työllistää työttömiksi jääneet.
-- Kun kaiken kaikkiaan lasketaan globalisaation vaikutukset, niin kyllä ne Suomen kannalta katsottuina ovat myönteiset, hän tiivistää.
Työtä Suomen hyväksi
Väyrynen tunnetaan Suomen EU-jäsenyyden vastustajana. Edelleen hän suhtautuu jäsenyyteen kriittisesti. Hän muotoilee, että mielipiteet eivät ole miksikään muuttuneet, asema sen sijaan on muuttunut.
-- Jokainen valtioneuvoston jäsen joutuu toimimaan hallitusohjelman pohjalta. Toisaalta ministereillä on työnjako. Siinä asemassa ministeri joutuu tarkemmin harkitsemaan, mitä sanoo. Parlamentaarikko on vapaa puhumaan mitä tahansa, hän perustelee.
Väyrynen kiistää ehdottomasti esimerkiksi professori Keijo Korhosen esittämät väitteet, että Suomella ei olisi enää ulkopolitiikkaa tai ulkomaankauppapolitiikkaa. Hän muistuttaa, että ulkomaankauppapolitiikka tosin on unionin toimivallassa ja sitä hoidetaan yhdessä. Mutta siitä huolimatta jokainen jäsenmaa hoitaa myös ulkoisiin taloussuhteisiin liittyviä omia asioita. Siinä työssä Väyrynen aikoo toimia muiden maiden ministerien tapaan itsekkäästi Suomen hyväksi.
Väyrysen toimialaan kuuluu myös Suomen kehitysyhteistyö. Hallitusohjelmassa korostetaan ilmasto- ja ympäristöasioiden, kriisien ennaltaehkäisemisen ja rauhanprosessien tukemisen merkitystä kehitysyhteistyössä. Hän aikoo itse tuoda esiin näkyvästi ympäristö- ja ilmastokysymyksiä sekä kestävän kehityksen periaatteita.
