Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) ei lähde neuvomaan simolaisia ydinvoima-asiassa. Simon valtuusto päättää ensi maanantaina kannattaako kunta ydinvoimalan rakentamista Karsikkoon vai ei.
"Demokratiaa täytyy kunnioittaa, ja jätänkin päätöksen simolaisten valtuutettujen käsiin", Väyrynen sanoo.
Kysymys nousi esiin keskiviikkona Torniossa Väyrysen ja hänen ruotsalaisen kollegansa, kauppaministeri Ewa Björlingin (kok.) Tornionjokilaaksoon suuntautuneella vierailulla.
Björling ei halunnut tässä vaiheessa ottaa kantaa Ruotsin rajalle kaavailtuun ydinvoimalaan, vaan tyytyi iloitsemaan omassa hallituksessaan löytyneestä energiapoliittisesta yhteisymmärryksestä. Ruotsi teki takinkäännöksen ja luottaa taas ydinvoimaan.
Väyrynen ei ole innokas ydinvoimamies, mutta on tarpeen tullen valmis painamaan jaa-nappia. "Ennen muuta pitäisi lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Jos ydinvoimaa kuitenkin rakennetaan, toivon, että sitä rakennetaan juuri Pohjois-Suomeen."
Ministerit vierailivat kaksipäiväisen turneensa lopuksi Outokummun tehtailla, joka on maan suurin energiaa syövä yksikkö. Outokumpu on myös Fennovoima Oy:n merkittävä omistaja, jonka yhtenä ydinvoimalan sijaintipaikkavaihtoehtona on Simo. Energian hinta näyttelee jatkossa suurta roolia, kun pohjoisen teräsbisnes taistelee elintilasta muiden eurooppalaisten kilpailijoiden ja Aasian koko ajan kasvavan tuotannon kanssa.
Tornio Worksin johtajan Antti Pihkon mukaan Euroopassa luotava ja sähkön hintaa nostava päästökauppajärjestelmä on tietyllä tavalla absurdi tilanteessa, jossa muun maailman teollisuus pelaa paremmilla edellytyksillä. "Ympäristöasiat ovat keskeisiä, mutta yksin eurooppalaisin voimin niitä ei pystytä panemaan kuntoon. Päätöksentekijöiden pitäisi karistaa sinisilmäisyys ja ideologisuus."
Teräsbisneksessä ei ole tapahtunut liikahduksia muutamaan kuukauteen ja Torniossakin jaloterästä rullataan puolivaloilla. Pihko uskoo kuitenkin Tornion tehtaiden kestävän nykyisen aallonpohjan.
Väyrynen on myös varma, että "maailman tehokkain yksikkö" pärjää vastaisuudessa myös Aasian kasvavan mahdin kanssa.
"Kun markkinat alkavat vetää, niille mahtuu myös suomalaista terästä Huolestuttavaa ja pelottavaa on se, että lamatilanteessa on turvauduttu protektionismiin. Teräsalallakin on nähty tämän suuntaisia toimenpiteitä", Väyrynen kertoo.
Euroopassa Outokummulla on neljä kilpailijaa, mutta jo useita vuosia sitten samoille pelikentille on tullut Aasian tuonti, jonka Pihko nimeää viidenneksi kilpailijaksi.
Esimerkiksi Kiinassa työvoima on halpaa, mutta muutoin kilpailuedut vaihtelevat. Kiina on tässä vaiheessa heikommalla raaka-ainehuollon ja energiahuollon osalta.
Ministerit keskustelivat vierailullaan muun muassa raja-asioista, niiden ongelmista ja esteistä. Björling katsoo rajan ylisen yhteistyön pelaavan hyvin. Pajala-Kolarin rautakaivokset nostattavat tunteita niin Björlingissä kuin Väyrysessäkin. "Näyttää siltä, että Northland Resources pääsee aloittamaan, kun se saa tarvittavat luvat", Väyrynen iloitsee.