Lähialueyhteistyön alenevat määrärahat aiheuttavat päänvaivaa uudelle ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle (kesk.). Väyrynen aikoo avata hallituksessa keskustelun siitä, että lähialueyhteistyöhön kohdennettavien määrärahojen nyt alenevaa suuntausta muutettaisiin.
Asia nousee esille tämän kuun aikana pidettävissä hallituksen kehysneuvotteluissa.
Väyrysen mukaan lähialueyhteistyö on ollut menestyksellistä toimintaa ja sitä on tarpeen jatkaa. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ykköshallituksen aikana lähialueyhteistyösuunnitelmia uudistettiin. Samalla sovittiin alenevasta määrärahakehityksestä. Venäjän vaurastumisen seurauksena maan odotettiin satsaavan itse jatkossa nykyistä enemmän voimavaroja myös lähialueyhteistyöhön.
Venäjän panostuksen kasvuodotuksissa on ehkä oltu liian optimisia. Väyrysen mukaan ei ole varmuutta käykö näin.
Jo ensi vuoden budjetissa lähialuealueyhteistyön määrärahat hieman laskevat. Yhteistyössä on tarkoitus keskittyä jatkossa ympäristökysymyksiin, ydinturvallisuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin.
"Tämä tietäisi voimakasta karsimista muualta", Väyrynen toteaa. Hän muistuttaa, että tavoite on ollut mahdollisimman laaja-alainen yhteistyö.
"Lähialueyhteistyön määrärahoista rahoitetaan myös pohjoisen ulottuvuuden toiminta. Se on EU-ratkaisujen myötä voimakkaasti kehittymässä ja laajentumassa", Väyrynen huomauttaa.
Hänen mielestään on perusteltua ja järkevää, että pohjoisen ulottuvuuden rahat ovat osa lähialueyhteistyövaroja. "On luontevaa pitää ne yhdessä, sillä monet pohjoisen ulottuvuuden hankkeet ovat kytköksissä lähialueyhteistyöhön", Väyrynen sanoo.
Uusi ulkomaankauppaministeri kertoo olevansa toiveikas siitä, että puutulleista päästään Venäjän ja EU:n välillä käytävissä neuvotteluissa Suomea tyydyttävään ratkaisuun.