Presidentti Tarja Halonen sai perjantaina Suomen ulkopolitiikasta vellovassa keskustelussa tukijan keskustan europarlamenttiryhmästä. Ulkopolitiikan veteraani Paavo Väyrynen korosti julkisuuteen antamassaan tiedotteessa, että Halosen varovaista linjaa on tuettava.
Väyrysen mielestä perjantaina julkaistut sanomalehdet avaavat vihdoinkin todellista ulkopoliittista keskustelua.
- Demarin ja Suomenmaan yhteinen pääkirjoitus pyrkii osoittamaan, että maamme ulkopoliittinen johto olisi yksimielinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä. Samana päivänä Hufvudstadsbladetissa julkaistu tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu puolestaan osoittaa, että hän ja pääministeri ovat eri mieltä tärkeimmästä ajankohtaisesta linjaratkaisusta eli rauhanturvalain muuttamisesta, hän huomautti.
Väyrysen näkemyksen mukaan viime eduskuntavaalien jälkeen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtui olennainen muutos. Hänen mielestään emme vieläkään tiedä kuinka siitä päätettiin ja kenen tahdosta se tehtiin.
- Paavo Lipposen (sd.) johtamien hallitusten aikana Suomen politiikan lähtökohtana oli, että unioniin on syntymässä ydin, johon Suomenkin tulee joka suhteessa kuulua. Anneli Jäätteenmäen (kesk.) ja Matti Vanhasen (kesk.) hallitusten politiikka on perustunut oppiin, joka mukaan Suomen tulee vaalia unionin yhtenäisyyttä ja olla siitä syystä mukana kaikessa yhteistyössä, hän vertaili.
Väyrynen tulkitsi, että vaikka nämä doktriinit näyttävät olevan ristiriidassa keskenään, ne johtavat samaan lopputulokseen eli siihen, että Suomea viedään unionin ytimeen. Suurin ero taitaa hänen mielestään olla politiikan tuloksellisuudessa: nykyinen oppi näyttää johtavan helpommin tulokseen kuin Lipposen johtama politiikka.
Ratkaiseva muutos turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa
Ratkaiseva muutos on Väyrysen mielestä tapahtunut turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Vielä EU:n perustuslaillista sopimusta valmistelleen konventin työssä Suomen edustajat toimivat sen puolesta, että turvatakuisiin ja taistelujoukkoihin osallistuminen olisi ollut vapaaehtoista.
- Hallitusten välisessä konferenssissa Suomen edustajat kuitenkin hyväksyivät kaikille yhteiset turvatakuut. Samoihin aikoihin Suomi päätti osallistua taistelujoukkoihin. Nämä ratkaisut merkitsevät sitä, että Suomi on alkanut luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan, hän päätteli.
Väyrysen mielestä parasta olisi, että säilyttäisimme edelleen liittoutumattomuutemme. Hän uskoo tämän olevan mahdollista, jos rauhanturvalaki säilyy nykyisellään. Tällöin Suomen osallistuminen taistelujoukkoihin kävisi mahdottomaksi tai jäisi hyvin vajavaiseksi.
Toisena mahdollisuutena Väyrynen esitti liittoutumista luomalla EU:lle todelliset turvatakuut ja valmiudet niiden toteuttamiseen ja/tai liittymällä Natoon. Tällöin Suomi voisi osallistua taistelujoukkoihin. Hän muistutti, että liittoutumisratkaisussa olisi tietysti otettava painokkaasti huomioon Suomen osuus yhteisen ulkorajan valvonnassa ja puolustamisessa.