Teknisen keskuksen johtaja Väinö Jounila pitää täysin selvänä, ettei Toppilansalmen yli ehditä rakentaa uutta siltaa ennen kesän 2005 asuntomessuja, sillä Oulun väyläasema on ja pysyy salmen rannalla vuoteen 2030 ellei Oulun kaupunki keksi valtion merenkulkulaitokselle tarjota vastaavia toimitiloja jostakin muualta.
Uutta väyläaseman paikkaa haetaan Vihreäsaaren sataman bulk-laiturin puolelta. Kaupunginarkkitehti Seppo Kanniainen sanoo, että suunnitelmat valmistuvat tämän vuoden kuluessa, jonka jälkeen on vielä katsottava se, että ne kelpaavat merenkulkulaitokselle.
Jounilan mukaan asuntomessuja varten muun muassa pysäköinnin suunnittelu on aloitettu siltä pohjalta, ettei siltaa tule ja pysäköinti järjestetään Toppilansaareen messujen jälkeen rakennettaville tonteille Pitkänmöljäntien varteen.
"Viimeiset tontit Toppilansaaressa rakennetaan vasta 2008, joten järjestely kyllä onnistuu."
Myös Oulun väyläaseman paikalle on Toppilansaaren valituksen alaisessa asemakaavan osassa merkitty asuntorakentamista.
Pohjanlahden merenkulkupiirin piiripäällikkö Sirkka-Heleena Nyman Vaasasta sanoo nykyisen väyläaseman osalta tilanteen olevan yksinkertainen.
"Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2030. Meillä ei ole mitään syytä lähteä Toppilansalmesta. Olemme valittaneet saaren kaavasta Oulun hallinto-oikeuteen. Haluamme 100-prosenttisen varmuuden, ettei meidän toiminta hankaloidu. Jos ympärille tulee asuntoja, niin se ei kuulu meille pätkääkään. Valtio on pannut väyläasemaan vuokrasopimuksen perusteella kiinni isot rahat. Meille on tärkeää turvata toiminnan jatkuvuus."
Oulun väyläasemalta hoidetaan Perämeren laivaväylät Raahesta pohjoiseen. "Tehtävämme on pitää väylät joka päivä navigointikelpoisina. Kyse ei ole mistään kiusasta eikä mielipideasiasta. Valituksemme koskee niin tonttia kuin väylää. Toppilansalmi on yleinen kulkuväylä. Kiire tulee, jos meidän pitäisi olla pois 2005", Nyman toteaa.
Siirtokulut kaupungille
Johtaja Väinö Jounilan mukaan väyläaseman siirto maksaa Oulun kaupungille. "Meidän on selvitettävä rahoitus. Hyväksytäänkö, että väyläaseman siirto hoidetaan rakennusoikeuden myynnillä Toppilansaaressa? Väyläaseman toiminta on tärkeä säilyttää Oulussa. Kuukauden kuluttua kaupungilla on tarjota selvät suunnitelmat, jossa huomioidaan merenkulkulaitoksen kehitystarpeet. Suunnitelmat on käytävä sitten yhdessä läpi."
Oulun kaupunki tarjosi merenkulkulaitokselle pari vuotta sitten ratkaisua, jossa väyläasema olisi siirretty Haukiputaan Mustakariin. Jounilan mukaan vanhalla luotsiasemalla kustannukset nousivat kuitenkin niin korkeiksi, että kaupunki luopui esityksestään. Kaupunki olisi joutunut tekemään Mustakariin kunnon tiet ja vetämään kunnallistekniikan. Lisäksi vanhalla luotsiasemalla olisi jouduttu ruoppauksiin rakennustöistä puhumattakaan. Niinpä väyläaseman siirrosta naapurikunnan alueelle ei päästy sopimukseen, vaan ratkaisua haetaan Vihreäsaaren satamasta.
Kaupunginarkkitehti Seppo Kanniaisen mukaan väyläaseman siirrossa on olennaista ja hankalinta löytää väyläalus Letolle sopiva laituripaikka. Leton syväys on 4,5 metriä. Toppilansalmen väylän kulkusyväys on 5,8 metriä. Vihreäsaaressakin joudutaan mitä ilmeisemmin ruoppaamaan bulk-laiturin läheisyydessä, vaikka satamaan johtaa Toppilaa syvempi väylä.
"Vihreäsaareen suunnitellaan merenkulkupiirille samankaltaista rakennusta varikkotoiminnalle kuin sillä on Toppilansalmen rannalla. Vihreäsaaren sataman toiminta ja väyläaseman toiminta eivät saa häiritä toisiaan. Olemme lähellä ratkaisua. Saa nähdä, ovatko kustannukset kaupunginvaltuuston mieleen. Onhan sekin tietysti vaihtoehto, että väyläasema jää paikoilleen ja rakennetaan joko läppäsilta Toppilansalmen yli tai ei ollenkaan koko siltaa", Kanniainen pohtii.
Kanniainen kertoo elokuussa tehtyjen kustannuslaskelmien olevan noin 2,1 miljoonaa euroa, joka on samaa luokkaa kuin hylätyn Mustakari-vaihtoehdon kulut.
Pohjanlahden merenkulkupiirillä on palkattuna 42 ihmistä väylähenkilöstöön, joista viiden toimipiste on Oulussa. Oulusta varmistetaan Perämeren suurten satamien Raahen, Oulun, Kemin ja Tornion väylien toimivuus. Satamista Raahe on suurin yli 6 miljoonan tonnimäärällään. Merenkulkupiiri käyttää myös ulkopuolisia urakoitsijoita. Esimerkiksi Kemi-Oulu -väylän reunamerkit kunnosti YIT. Oulu1,2 ja 3 -pohjamajakoiden vedenalaiset osat kunnosti viime kesänä Terramare. Väyläaseman varastokentällä Toppilan satamassa kunnostetaan meripoijut ja -painot sekä muu raskas tavara.
Oulun väyläaseman laituria käyttävät myös merenkulkupiirin pienemmät alukset kuin Letto. Toppilan satamassa väyläaseman käytössä on 60 metriä teräsbetonilaituria ja 40 metriä puulaituria. Varastokentällä ovat myös tarvittavat nosturit.