Pienten vauvojen ravistelusta aiheutuvia vaaroja ei vieläkään tunneta. Suomessa ravistelun aiheuttamia vammoja saa arviolta 15-16 vauvaa vuodessa. Joka neljäs näistä vauvoista menehtyy ja monille heistä jää pysyviä vaurioita, sanoo lastenneurologian erikoislääkäri Satu Kivitie-Kallio Hyksin lasten ja nuorten sairaalasta.
Lastenlääkärit uskovat, että ravistelun ja kovakouraisen käsittelyn aiheuttamat vammat olisivat kokonaan ehkäistävissä, jos vanhemmilla olisi riittävästi tietoa. Tähän tiedon lisäämiseen tähtää juuri valmistunut Käsiteltävä varoen -esite, joka on nyt tarkoitus jakaa jokaiselle odottavalle äidille. Neuvoloissa valistusta jaetaan erikseen äideille ja isille, sillä erään tutkimusten mukaan 60 prosenttia ravistelijoista on isiä, isäpuolia tai äidin miesystäviä.
"Neuvoloissa olisi myös murrettava "täydellisen äidin myyttiä" ja valmennettava vanhempia etukäteen siihen, mitä tehdä, jos maltti vauvan kanssa joskus kuitenkin menee", sanoo ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Esite tarjoaa ensikäden niksejä sekä osoitteita, joista voi saa tukea, jos omat keinot loppuvat.
Suurimmalla osalla ongelmat pysyviä
Ravistellun vauvan oireyhtymäksi kutsuttu vaurio syntyy, kun vauvaa ravistellaan vähintään muutamia kertoja, mutta keskimäärin kymmenen kertaa edestakaisin. Vammojen aiheuttaminen vaatii aikuisen voimat, eivätkä siis esimerkiksi sisarukset tai vauva itse ole voineet niitä aiheuttaa, sanoo Kivitie-Kallio. Vanhemmat eivät hänen mukaansa kerro väkivallasta, ellei asiaa suoraan kysytä ja silloinkin tulevat ensin hätävalheet.
Vaarallisinta ravistelu on alle vuoden ikäisille vauvoille, mutta vielä leikki-ikäisetkin saattavat saada ravistelusta vakaviakin vammoja. Lapsen niskalihakset ovat lapsen muuhun kokoon nähden heikot, ja pää iso muuhun vartaloon verrattuna. Kovan aivokalvon alainen tila on väljä ja siellä verisuonet rikkoutuvat helpommin kuin aikuisella, sanoo Kivitie-Kallio.
Oireet ovat hyvin vaihtelevia riippuen siitä, miten pahan aivovaurion vauva on saanut. Välittömästi ravistelun jälkeen vauva voi olla unelias, syödä huonosti tai hengittää katkonaisesti. Vauva voi myös kouristella tai mennä tajuttomaksi. Lievempiä oireita ei aina osata yhdistää ravisteluun.
Noin neljäsosa ravistelluista vauvoista toipuu aluksi hyvin, mutta heillekin voi tulla myöhemmin ongelmia uudelleen. Suurimmalla osalla vauvoista ongelmat ovat pysyviä, kuten oppimis- ja käytöshäiriöitä, epilepsiaa tai näkövammoja.
Vauvan ravistelu on aina pahoinpitelyä
Useimmiten vauvojen ravistellaan alle neljän kuukauden ikäisinä, jolloin vauvat ovat kaikkein itkuisimpia.
"Kun lapsi huutaa ja se ravistelulla hiljenee, saatetaan ravistelua pitää jopa rauhoittelukeinona", sanoo Kivitie-Kallio.
Vauvan ravistelu on Kivitie-Kallion mukaan aina pahoinpitelyä, ja on päivänselvää, että sen selvittämiseen tarvitaan mukaan sairaalatutkimusten lisäksi aina myös lastensuojelu ja poliisi.
Erittäin tärkeää on, että koko maahan saadaan yhtenäiset toimintaohjeet ja niitä on Kivitie-Kallion mukaan nyt viime vuosina laadittu. Lääkärin pitäisi ensisijaisesti tehdä lastensuojeluilmoitus. Toistaiseksi lääkäreille ei ole täysin selvää, milloin lääkäri voi tehdä ilmoituksen suoraan poliisille ja juristeillakin on asiasta erilaisia tulkintoja.