Vastasyntyneiden vauvojen vatsoja ei usein saada täytettyä pelkällä oman äidin maidolla. Monen kohdalla joudutaan turvautumaan lisämaitoon, kun äidin rinnat eivät eritä riittävästi ravintoa.
Sitä tarjotaan myös vauvoille, joiden äidit kieltäytyvät rintaruokinnasta kokonaan.
Kaiken kaikkiaan valtaosa Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan vastasyntyneistä vauvoista saa lisämaitoa jossain vaiheessa sairaalassaoloaikaansa.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) syntyy vuosittain noin 4 000 vauvaa. Näistä suurin osa siirretään synnytyssalin jälkeen osastolle 13 eli lapsivuodeosastolle. Sinne tullessaan vauvat ovat jo ensimmäiset äidinmaitokulauksensa saaneet. Rintaa tarjotaan välittömästi synnytyksen jälkeen, jotta äidin maidoneritys käynnistyisi asianmukaisella tavalla.
Osastonhoitaja Raija Keränen kertoo, että osastollakin vauvan ensisijainen ravinto on oman äidin maito.
Joskus äidin maidoneritys ei kuitenkaan ole vauvan näläntunteen vaatimalla tasolla. Tällöin ravinnonsaantia tuetaan lisämaidolla. Maidonerityksen hankaluuksia näyttää esiintyvän etenkin ensisynnyttäjien kohdalla.
Kieltäytyjiä ei
pitäisi tuomita
Lisämaitoa tarjotaan Oysissa silloin, jos vauvan paino uhkaa laskea yli 10 prosenttia syntymäpainosta tai vauvan verensokeri on matalalla. Kutakuinkin vastaava käytäntö on myös Lapin keskussairaalassa. Molemmissa sairaaloissa tavataan silloin tällöin myös äitejä, jotka kieltäytyvät rintaruokinnasta henkilökohtaisista syistä.
"Heitä ei saa syyllistää siitä. Äitiyden mitta ei ole se, onko vauvaa imetetty vai ei", Lapin keskussairaalan synnytys- ja naistentautien osaston osastonhoitaja Heidi Ylisaukko-oja huomauttaa.
Hän sanoo, että osa äideistä puolestaan kieltäytyy lisämaidon käytöstä.
"He sanovat napakasti, ettei vauvalle saa antaa lisämaitoa", osastonhoitaja selittää.
Suositusten mukaan täysimetystä tulisi jatkaa puolen vuoden ikään asti ja osittaista imetystä kiinteän lisäruuan ohella vuosikkaaksi.
Tutkimuksen mukaan imetyksen lyhyt kesto ja varhainen altistuminen lisäruualle voivat altistaa muun muassa allergioille, lihavuudelle ja kroonisille sairauksille.
"Äidinmaito on parasta vauvalle. Se luonnontuote, aina sopivan lämmintä ja hygieenistä", Raija Keränen selittää.
Naisten käsitystä lisämaidon käytöstä tukee myös eilen Suomen Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus.
Siinä selvitettiin vuosina 1996-2001 Oulun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa syntyneen, diabetestutkimukseen osallistuneen 3565 lapsen ravinnonsaantia.
77 prosenttia vauvoista oli saanut synnytyssairaalassa luovutettua rintamaitoa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 15.
Pyhinä sairaalassakin
voi tulla pula maidosta
Tutkijoiden mukaan Oulun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloiden tulosten ei voida kuitenkaan katsoa edustavan koko Suomen nykytilannetta. Vastasyntyneiden ruokinta synnytyssairaaloissa vaihtelee.
Keränen kertoo, että Oysissa tarjottava lisämaito on joko luovutettua äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvike on yleensä vastasyntyneille vauvoille tarkoitettua erityistä korviketta, jossa valkuainen on pilkottu pienille vauvoille sopivaan muotoon.
Siihen turvaudutaan silloin, kun luovutetusta äidinmaidosta on pulaa, kuten juhlapyhien aikaan ja kesäisin.
Poikkeustapauksissa vauvalle voidaan antaa myös kaupasta saatavaa äidinmaidonkorviketta. Lapin keskussairaalassa puolestaan korvikkeita käytetään hyvin harvoin.
Raija Keräsen mukaan osastolla 13 on ryhdytty viime vuosien aikana kiinnittämään huomiota lisämaidon käyttämiseen ja se onkin ollut hienoisessa laskussa. Osastolla on myös henkilökunnan imetysohjauskoulutuksesta vastaava imetyshoitaja.
Imetyksestä saa lisätietoa
esimerkiksi osoitteista
www.imetys.fi,
www.imetystukilista.fi ja
www.helistin.fi