Vauvoja tekemällä tuskin kukaan pystyy rikastumaan, mutta jos asuu sopivassa kunnassa, saa kunnan maksamalla vauvarahalla lapselleen aika läjän perustarvikkeita.
Pohjois-Suomessa vastasyntyneiden vanhempia muistaa lahjalla ainoastaan seitsemän kuntaa. Niistä Pyhäjoki on avokätisin: haikararahaksi ja rotinarahaksi kutsuttu lahja on veroton tuhat euroa per syntynyt lapsi.
Tonnilla saa vaikka sata kappaletta kymmenen euron potkupukuja.
"Raha ei ole mikään palkkio lastenteosta, vaan kunnan kädenojennus ja viesti, että lapsissa on tulevaisuus. Tällä lahjalla on ollut hyvä vastaanotto", Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo kertoo.
Pyhäjoella vauvarahaa on jaettu kuluva vuosi. Tuhatlappusia on mennyt jo kymmeniä, mutta rahojen hupeneminen ei kunnanjohtajaa huoleta.
"Tämä on mieluisaa rahanmenoa. Mielellään laitamme lisäbudjettiin määrärahaa tätä varten", Peltoketo naurahtaa.
Vauvaraha
kannustaa
Pyhäjokiset toivovat, että kädenojennus lapsiperheille kannustaisi samalla ihmisiä tekemään lapsia. Vasta alle vuoden käytössä olleen kannustimen vaikutuksia ei vielä voi arvioida, vaikka iloisia yllätyksiä onkin syntynyt.
"Meille tuli heti alkuvuodesta kolmet kaksoset", Peltoketo iloitsee.
Pyhäjoella ei kannusteta aivan yhtä voimakkaasti kuin ensi vuonna Savonlinnaan liittyvällä Savonrannalla. Etelä-Savossa sijaitsevassa pikkukunnassa on luvattu maksaa 2 000 euroa vuodessa lapsesta siihen asti, kun lapsi täyttää kymmenen vuotta. Yhteensä siis 20 000 euroa.
"Siihen päädyttiin lasten vähyyden vuoksi", Savonrannan kunnanjohtaja Antti Erämaa kertoo.
Vauvarahasta on ollut apua, sillä heti ensimmäisenä rahanjakovuonna Savonrannalla syntyi kuusi lasta, edellisenä vuonna ainoastaan yksi. Lähes kolme kertaa suuremmalla Pyhäjoella on syntynyt vuodessa nelisenkymmentä lasta.
Lampaantalja
erikoisin
Raha on kuntien yleisin lahja lapsen saaneille. Yleensä summat ovat korkeintaan satoja euroja.
Koko Suomessa lahjoja antaa 48 kuntaa. Niistä Kolarin lahja on luultavasti erikoisin. Vauvan saaneet saavat omakseen lampaantaljan kortin kera.
"Täällä pohdittiin, mikä olisi vähän erilainen lahja kuin muualla. Tähän sitten päädyttiin, ja se on ollut käytössä pari vuotta. Lampaantaljassa on sekin puoli, että niitä tehdään paikallisessa yrityksessä", Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka kertoo.
Pienten
kuntien tapa
Vauvalahjoja antavat pääsääntöisesti pienet kuntia, joille on tärkeää, että uusia kuntalaisia syntyy. Lasten syntymistä ei panna pahakseen Kolarissakaan, mutta lampaantaljassa kysymys on kuitenkin onnittelusta.
"Tällä tavalla halutaan muistaa perhettä, kun uusi perheenjäsen syntyy. Minun käsittääkseni lapsiperheet ovat olleet niistä iloisia", Havanka arvelee.
Aivan sukupuuttoon asti kolarilaiset vastasyntyneet eivät lampaita aja, mutta kymmeniä lampaantaljoja Kolarissa kuitenkin vuosittain menee. Viime vuonna lapsia syntyi peräti 45.
Rahan ja lampaantaljojen lisäksi Suomen kunnat jakavat esimerkiksi kelloja, maksavat synnytyksestä aiheutuvat sairaalakustannukset ja antavat palveluseteleitä sekä lahjakortteja.
