Suomen kaltaisessa maassa lapsiluvun pieneneminen on vakava uhka koko yhteiskunnan tulevaisuudelle.
Perhepoliittisia ratkaisuja on mietittävä ennakkoluulottomasti samalla kun avataan ovia maahanmuuttajille.
Suomessa syntyy entistä vähemmän lapsia. Vauvakadon seuraukset ovat kohtalokkaat, kun väestön huoltosuhde heikkenee. Syntyneiden määrät ovat vähentyneet jo vuosikausia, eikä näköpiirissä ole ihmettä, joka kääntäisi kielteistä kehitystä.
Tilastokeskus julkaisee tänään uusimman lähivuosikymmeniä kuvaavan väestöennusteensa. Lisätietoa on luvassa myös alueiden ja kuntien väestöennusteista. Viime viikolla julkaistu ennakkotilasto antoi karun kuvan tulevasta. Tulevina vuosikymmeninä työikäisten määrä pienenee syntyneiden määrän pienentyessä.
Aiemmin tänä vuonna aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n selvitys ennakoi, että Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Polarisaatio alueiden välillä ja sisällä kiihtyy.
Tulevaisuudessa kilpailu työikäisistä muuttajista kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Taustalla jyllää syntyneiden määrän romahduksen ja sen kerrannaisvaikutusten aiheuttama muutos. Väestönkasvusta pitää huolen lähinnä muuttovoitto ulkomailta.
Syntyneiden määrän lasku aiheuttaa suuria rakenteellisia muutoksia, joihin voi olla vaikea vaikuttaa. Viime viikolla kerrottiin yllättävä havainto nuorekkaana pidetystä Oulusta. Varhaiskasvatuspalvelujen vuosittainen vertailu osoitti, että päiväkoti-ikäisten lasten määrä vähenee Oulussa eniten, kun tilannetta verrataan kuuden suurimman kaupungin kesken (Kaleva 26.9.).
Vuosikymmenten saatossa lasten hankinnan kulttuurinen maisema on muuttunut. Ihanteellinen lapsiluku on jo pitkään pysytellyt kahdessa lapsessa. Samaan aikaan nuoret aikuiset siirtävät vanhemmaksi tuloa myöhäisempään ikään, jolloin tavoiteltu lapsiluku ei välttämättä toteudu. Tahatonta lapsettomuutta aiheuttaa puolestaan sopivan kumppanin puute.
Varoitukset liian aikaisesta lasten hankinnasta kantavat nyt karvasta satoa. Keski-ikäiset naiset muistavat hyvin heristelyn, jonka mukaan ennen lasten hankintaa oli valmistuttava opinnoista, saatava vakituinen työpaikka ja menestyttävä työuralla ennen kuin oli aika harkita lasten hankkimista. Valitettavasti moni uskoi varoitteluun.
Työttömyys, toimeentulovaikeudet, työn ja perheen sovittamiseen liittyvät ongelmat ovat arjen esteitä, jotka pidättelevät lasten hankintaa. Ylitsepursuava huolipuhe lapsiperheiden ongelmista ei liioin kannusta ryhtymään isäksi ja äidiksi. Pitkittyvä nuoruus ja elämäntapaan liittyvät tekijät myöhentävät lasten hankintaa kunnes on liian myöhäistä.
Viime aikoina puheissa on yleistynyt apokalyptinen ilmastoahdistus, joka vaikuttaa halukkuuteen hankkia lapsia. Kauhukuvat, joissa maailma voi tuhoutua jo lähimpien sukupolvien aikana, toimivat tehokkaana pelotteena.
Väestönkasvu on maailmanlaajuinen ongelma, mutta paikallisesti Suomen kaltaisessa maassa lapsiluvun lasku uhkaa koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Perhepoliittisia ratkaisuja pitäisi pohtia hyvinkin ennakkoluulottomasti samalla kun Suomeen pitäisi houkutella enenevästi maahanmuuttajia.