Talven tykkytuhoja Pohjois-Suomessa arvioineet metsänhoitoyhdistykset ovat joutuneet kertomaan kevään ja kesän aikana lukuisille metsänomistajille tylyhkön viestin: vauriopuut ovat metsissä niin hajallaan, ettei niitä kannata lähteä korjaamaan.
Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistyksen liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula uskoo, että jopa kaksi kolmasosaa tykyn kaatamista ja katkomista puista on sellaisia, ettei niiden kerääminen myyntiin ole mielekästä: puiden kokoaminen tulisi maksamaan enemmän kuin niiden arvo on.
Pohjoisen metsiin jää lahoamaan tai polttopuiksi kerättäviksi siten valtava puumäärä, sillä tykyn arvioidaan murjoneen puustoa nurin kaikkiaan useiden satojentuhansien kuutioiden edestä
"Luonnon omaan käyttöön mahtavat enimmäkseen jäädä, sillä yksittäisten puiden keruu mönkijöillä tai kelkoilla on kallista touhua", Aula pohtii.
Miljoonien vahingot
Tuhoja on syntynyt pääasiassa Kainuussa, Koillismaalla sekä Itä-Lapin eteläisimmissä kunnissa Posiolla ja Kemijärvellä. Valtaosin ne ovat kohdistuneet nuoriin kasvatusmetsiin.
"Puustosta on niin paljon korjuukelvottomilla kohteilla, että pelkästään meillä voidaan puhua miljoonaluokan vahingosta", viranomaispäällikkö Tommi Lohi Lapin metsäkeskuksesta arvioi.
Lapin metsäkeskuksen alueella vauriopuiden kokonaiskuutiomäärä on vielä selvittämättä, mutta Lohen mukaan se noussee noin 500 000 kuutioon.
Kemijärven yhteismetsä on laskenut vahingoikseen useita satoja tuhansia euroja, mutta myös yksittäisten metsänomistajien kohdalla ne voivat olla huomattavia.
Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Polojärvi kertoo tilakohtaisten tappioiden olevan Kuusamossa enimmillään muutamia tuhansia euroja pelkästään metsiin makaamaan jäävän puuston osalta.
Lisävahinkoa on voinut syntyä myös taimikoille koituneista laatutappioista ja pystyyn jääneen metsän arvon laskusta.
Onnellisimmassa asemassa metsänomistajista ovat ne, joilla vauriot ovat sopivasti harvennusikään varttuneissa metsissä: vahingot jäävät pieniksi tai niitä ei synny ehkä lainkaan, kun kaatuneet puut voidaan korjata muun hakkuun yhteydessä.
"Voidaan sanoa, että tykky on aikaistanut harvennuksia. Tällaisia kohteita on edelleen jonossa kymmenittäin meidän ja yhtiöiden hakkuita odottamassa", Polojärvi kertoo.
Täystuhoja vähän
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella vauriot ovat selvästi suurimmat juuri Kuusamossa. Tykky piinasi pitäjän puustoja yhteensä liki sadantuhannen hehtaarin alalla, ja tuhoja syntyi noin 80 000 kuution edestä.
Puita on korjattu kevään ja kesän aikana paitsi harvennushakkuiden yhteydessä myös kohteissa, missä metsät menivät tuhon laajuuden vuoksi kokonaan uudistettaviksi.
Koko Pohjois-Suomen tuhoalueella niiden määrä jäi kuitenkin melko vähäiseksi, muutamiin kymmeniin tapauksiin. Esimerkiksi Kuusamossa kokonaisala on yhteensä noin 150 hehtaaria.
Jukka Aulan mukaan tällä hetkellä korjaamatta vielä olevat järeät puut eivät tukin laatukriteereitä todennäköisesti enää täytä sinistymisen vuoksi, mutta kuitupuuksi ne vielä kelpaavat. Pienempää vauriopuustoa sen sijaan voidaan korjata sellutehtaille toimitettavaksi periaatteessa vielä pitkäänkin.