Nivala
Vaurastua saa. Se tuo helpotusta elämään, mutta onnea se ei tuo. Sisäistä rauhaa on tavoiteltava. Näin ajattelevat oululaiset Martta ja Hannu Leskelä SRK:n suviseurojen perjantaipäivän puheenaiheesta, tuoko hyvinvointi onnen.
Vanhoillislestadiolaiselle ykkösasia sisäisen rauhan tavoittelussa on usko. "Jollakin muulla se voi olla vaikkapa toimiva parisuhde tai ystävyyssuhteet", Martta Leskelä sanoi.
Kauppatieteen maisteri Martta Leskelä (25) ja lääketieteen kandidaatti Hannu Leskelä (27) totesivat, ettei vauraus tuo onnea. He eivät kuitenkaan sano, ettei vaurautta saisi olla.
"Jos tavaraa tahtoo ja sitä siunautuu, ajatellaan, että Luoja on sen antanut ja kiitos siitä. Jos vaurauteen tykästyy, on vaarassa helpommin unohtaa tärkeämmät asiat. Vaikea tietää, missä raja kulkee. Köyhyyskään ei tee onnelliseksi, koska se saattaa tuoda muita ongelmia ja kiusauksia", pariskunta pohti.
Vanhoillislestadiolaisten tiedetään olevan yritteliästä väkeä. Hannu Leskelän mielestä se tulee luontaisesti siitä, että isoissa perheissä on tehtävä jotakin, että perhe eläisi, ja työnteko opitaan lapsesta saakka.
Uskonnolliset arvot väistyneet
SRK:n suviseurojen tiedotustilaisuudessa aiheesta tuoko hyvinvointi onnen alusti noin 800 työntekijän Pyhännän Rakennustuotteen perustaja, teollisuusneuvos Veijo Sydänmetsä.
Hän totesi viimeisten vuosikymmenten olleen maallemme voimakkaan taloudellisen kehityksen aikaa, mutta rinnan taloudellisen vaurastumisen kanssa uskonnolliset arvot ovat yhä enemmän väistyneet materiaalisen arvomaailman tieltä.
Maallistumiskehitys on Sydänmetsän mukaan ollut nopeaa, voimakasta ja laaja-alaista. Ihmiset ovat vieraantunueet Jumalan sanasta. Hyvinvoinnin lisääntyessä ovat taloudelliset arvot nousseet korostetusti esille yhteiskuntamme kaikilla tasoilla.
"Kun maallistunut ihminen arvioi onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan, hän tekee sen pelkästään ajallisten arvojen näkökulmasta", arvioi Sydänmetsä.
Raamatun käsitys onnellisuudesta tarjoaa hänen mukaansa onnellisuuteen laajennan näkökulman.
"Ihminen on luotu iankaikkisuusolennoksi ja onnellisuutta on tarkasteltava tältä - ja vain tältä - pohjalta."
"Roomalaiskirje kuvaa autuasta eli onniteltavaa ihmistä sellaiseksi, jonka pahat teot ovat anteeksi annetut. Vanha sananlasku toteaa samaa tarkoittaen, että hyvä omatunto on paras päänalusta."
Monet tämän ajan ihmiset tuntevat Sydänmetsän mukaan, että elämä ei ole hyvinvoinnista huolimatta onnellista ja tasapainoista. Syynä on, että suhde Jumalaan ei ole kunnossa.
Raamattu ei kiellä rikastumista
"Raamattu ei kiellä rikastumista ja omistamista, mutta Raamattu aiheellisesti varoittaa vaaroista, joita ajalliseen omaisuuteen liittyy. Ajallista omaisuutta ei saa palvella epäjumalana. Se ei saa tulla elämän tärkeimmäksi asiaksi."
Puhuja muistutti, että lestadiolaisessa kristillisyydessä omaisuus nähdään Jumalan lahjana, jonka hän on saajalleen uskonut. "Raamattuun perustuen myös opetetaan, että omaisuuden haltijalla on velvollisuus käyttää sitä oikein. Paavali kehottaakin rikkaita tekemään hyvää, keräämään rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille."
Myös Raamatun varoitukset liiallisesta elintasokilvoittelusta ja ahneudesta koetaan Sydänmetsän mukaan kristillisyydessä hyvin ajankohtaisiksi. "Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä, ohjeistaa Raamattu."
Sydänmetsä totesi, että valinta katoamattomien ja ajallisten aarteiden välillä ei ole vain kertavalinta, vaan kristitty joutuu tekemään tässä suhteessa jatkuvasti valintoja eri elämäntilanteissa.
"Valinta on sekin, että otetaan vastaan kaikki lapset, jotka Jumala haluaa antaa. Valinta olisi toinen, jos taustalla olisi taloudellinen hyvinvointi tai helppo elämä."
KATSO VIDEO