siina.valimaa@kaleva.fi
Hotelleja, ravintoloita, hissirinteitä ja loma-osakkeita rakennetaan Lapissa ja Pohjois-Suomessa sellaisella kiihkolla ja vauhdilla, että suorastaan päätä huimaa. Matkailun jatkuvaan ja nopeaan kasvuun luotetaan ikään kuin se olisi saavutettu etu maailmantalouden muutoksista ja myllerryksistä huolimatta. Lähes kuukausittainhan julkistetaan suunnitelmia, joiden toteuttamisessa pyöritellään kymmeniä miljoonia euroja.
Usko, että Lappi vetää yhä enemmän ulkomaisia matkailijoita on luja siitäkin huolimatta, että ilmastonmuutos ja energian korkea hinta ovat uutisotsikoissa päivittäin. Ne kuitenkin voivat tulevaisuudessa vaikuttaa myös matkailuun enemmän kuin me tällä hetkellä osaamme aavistakaan.Toki ilmastonmuutos voi lisätä myös Lapin vetovoimaa, jos talviset olosuhteet heikkenevät muissa laskettelumaissa.
Matkailu työllistää Lapissa ja Kuusamossa yhtä paljon kuin läänin elinkeinojen peruspilarina pidetty metsätalous. Näiden alueiden välittömään matkailutuloon, 500 miljoonaan euroon vuodessa, on tehty monia strategioita ja toteutettu ne suurella rahalla ja vuosikymmenien pitkäjänteisellä työllä.
Matkailu työllistääkin välittömästi 5 000 henkilötyövuoden verran. Lisäksi se antaa rakentamisaikana kirvesmiehille ja muille rakentamisen ammattilaisille runsaasti työtä. Monen matkailukeskuksen liepeillä asuvan lappilaisen osana olisi ollut työttömyys tai muutto elannon perässä muualle, jos matkailu ei säteilisi oheispalveluiden kautta niin laajalle ympäristöön kuin se nyt tekee. Matkailun vaikutukset ovatkin niin merkittävät, että on perusteltua puhua Lapin ihmeestä. Mutta jatkuuko se vielä ja kuinka suurena, on eri asia. On syytä muistaa, että huonot ajat ovat liiankin lähellä. 1990-luvun laman seurauksena matkailukeskuksia kaatui eri puolilla Suomea.
Matkailutulon nostaminen miljardiin euroon vuoteen 2020 on lappilaisilta hullun rohkea, jopa epärealistinen tavoite. Kun jo saavutetun eteen on jouduttu tekemään huomattavat investoinnit, erittäin paljon markkinointia ja nostettu palvelujen laatua, niin todella paljon pitää tehdä oikeansuuntaisia toimia, jotta matkailutulo saataisiin kaksinkertaistetuksi 15 vuodessa. Pystyvätkö matkailukeskukset houkuttelemaan laskettelurinteillä, moottorikelkkasafareilla ja koiravaljakkoretkillä aina uudelleen ja uudelleen, vai vaativatko matkailijat uudenlaisia elämyksiä houkuttelevien tuotepakettien muodossa?Tätä ohjelmapalveluyritykset joutuvat ennen pitkää pohtimaan.
Vaikka monissa keskuksissa tarjontaa on entistä enemmän suunnattu lapsiperheille, niiden varaan ei kotimaan matkailun kasvusta enää voida kovin paljon rakentaa. Kun palvelujen hintojakaan ei voida nostaa ainakaan merkittävästi, on kasvuponnistukset suunnattava sinne, missä on suuria massoja, Aasiaan ja omia kylpylöitään rakentavalle Venäjälle. Toisaalta matkailijamäärien huomattavassa kasvattamisessa on myös varjopuolensa, koska se näkyy kulumisena herkässä luonnossa. Ongelma on myös Lapin saavutettavuus, kun säännöllisistä lento- ja junayhteyksistä taistellaan nytkin.
Matkailun kasvuhuumassa kannattaakin monista riskitekijöistä johtuen olla varovainen ja muistaa kunnissakin luoda edellytyksiä myös muille elinkeinoille. Sanotaanhan sitä, ettei pidä kaikkia munia pistää yhteen koriin.