Vauhtia piisaa kol­mi­kymp­pi­sel­lä­kin

"Tästä se lähti!” huikkaa Kalle Komulainen istahtaessaan äitinsä Anja Komulaisen viereen lokariauton kyytiin Vauhtipuistossa Oulun Hietasaaressa lauantaina.

Vauhtipuisto sai alkunsa lokariautoista, kertovat Anja ja Kalle Komulainen. Lokariautojen valmistus on nyttemmin lopetettu. ”Kun nykyiset autot on ajettu loppuun, niiden tilalle pitää keksiä jotain muuta.”
Vauhtipuisto sai alkunsa lokariautoista, kertovat Anja ja Kalle Komulainen. Lokariautojen valmistus on nyttemmin lopetettu. ”Kun nykyiset autot on ajettu loppuun, niiden tilalle pitää keksiä jotain muuta.”
Kuva: Pekka Ala-aho

"Tästä se lähti!” huikkaa Kalle Komulainen istahtaessaan äitinsä Anja Komulaisen viereen lokariauton kyytiin Vauhtipuistossa Oulun Hietasaaressa lauantaina.

Lauantaina äiti ja poika Komulaisella on hyvä syy hieman poseeratakin: varta vasten pikkuväelle tehty puuhapuisto viettää parhaillaan 30-vuotissyntymäpäiväänsä.

Kun Anja ja Reijo Komulainen avasivat Vauhtipuiston vuonna 1982, pääsi tuolloin 6-vuotias Kalle-poika ensimmäisten joukossa testaamaan juuri tätä lokariautorataa.

Radan oli suunnitellut ja piirtänyt Kallea vain vähän vanhempi velipoika, joka ei kuitenkaan koskaan ehtinyt päästä kokeilemaan sitä. Hän kuoli syöpään ennen radan valmistumista.

Kalle Komulainen on toiminut Vauhtipuiston tirehtöörinä nyt kuutisen vuotta, ja Anja Komulainen on jo virallisesti eläkkeellä. Mutta niin vain Anja-äitikin hyörii edelleen puiston askareissa.

”Ei malta pysyä poissa”, äiti ja poika myhäilevät vuorotellen.

Kolmessa vuosikymmenessä Vauhtipuisto on muuntunut tenavien autoratapaikasta monipuolisemman puuhamaan suuntaiseksi sekä saanut uusia välineitä ja laitteita sen verran kuin niitä kohtuudella puolentoista hehtaarin tontille mahtuu.

Tämän kesän uutuus on polkuautorata polkuautoineen.

Ilmoita asiavirheestä