Päättynyt kausi oli yhdistetyn maajoukkuemies Anssi Koivurannalle, 16, varsinainen supertalvi, mutta nuorukainen itse on sitä mieltä, että kyvyissä on vielä petraamista.
Mäkihyppy sujuu mallikkaasti, mutta hiihdossa voimat tahtovat käydä vielä vähiin. Normaalikisassa totuus valkenee yleensä kymmenen kilometrin urakoinnin jälkeen, varsinkin jos silloin on kiivettävä rankkoja vastamäkiä.
"Asia hoitunee osin kasvamisen kautta, mutta vaatii kestävyyden parantaminen paljon omaakin ponnistelua", Koivuranta pohtii.
Mutta nyt kausi on takana, ja vapaa-aikaa kun mies viettää, vauhtia löytyy myös jyrkissä vastaisissa.
Koivuranta on saanut hiljattain alleen moottoripyörän, eikä hiihtämisessä koettu tuska tunnu sillä painellessa: vauhti säilyy Koillismaan korkeimpiakin vaarateitä noustessa, ja mäen päällä voi vilkuilla jopa maisemia.
"Moottorivehkeet alkoivat kiinnostaa jo pikkupoikana. Neljän vanhana ajelin mopolla ja kuusivuotiaana kuvioihin tuli motocross. Muutamia kisojakin tuli siinä lajissa käytyä", Koivuranta muistelee koulunsa pihalla, jossa hän päivän päätteeksi sovittelee 125-kuutioisen selässä kypärää päähänsä.
Opiskelua
itsenäisesti
Anssi Koivuranta käy Kuusamon lukiota ensimmäistä vuotta, ja hän harmittelee, että kiihkeän kisakauden aikana opiskelu ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.
"Kun on 190 päivää reissun päällä, opinnoista pitää ottaa itse vastuuta. Mutta kursseja jäi silti rästiin, sillä matkoilla luvut eivät oikein luonnistu. Läpi ne on nyt kuitenkin saatu, mutta ei loistoarvosanoin. Liikunta on toistaiseksi ainut kymppi", Koivuranta naurahtaa.
Vaikka nuorukaisella oli leirien ja kisojen aikana kirjat toiveikkaasti aina mukana, reppua ei ehtinyt tavallisesti edes avata. Ohjelmat olivat niin tiukkoja ja päivät pitkiä, ettei maajoukkueen ainoalle opiskelijalle juurikaan löytynyt puhtia lukuihin.
Lähiviikkoina Koivuranta ei aio treenata juuri lainkaan, ja vielä alkukesänkin hän aikoo ottaa urheilemisessa rennosti. Loppupuolella suvea harjoittelutahti taas tiivistyy.
Peruskestävyyttä hän aikoo vaalia valmentajiensa opein monipuolisesti muun muassa rullahiihtämällä, maastopyöräilemällä, kävelemällä ja puntteja nostelemalla. Meno on aluksi verkkaanpuoleinen, mutta syksyn tullen vauhti suorituksissa kiihtyy.
"Nyt otetaan rauhallisemmin, että harjoitteluvire on hyvä syksyllä. Silloin luodaan pohja kauden koitoksiin."
Tähtäin nuorten
MM-kisoissa
Ensi vuonna pidetään Torinon talviolympialaiset, joihin Koivurantakin mielii. Oberstdorfin MM-kisojen menestys oli viite siitä, että nuorukaisella on mahdollisuuksia myös aikuisissa. Päätavoite on kuitenkin yhä nuorten arvokisoissa, joissa hän voi kisata vielä kolmena vuonna.
Sloveniassa ensi vuonna pidettävissä nuorten MM-kisoissa asetelmat ovat mielenkiintoiset, sillä kuusamolaisen tämän vuoden kisojen pahimmat kilpakumppanit, kuten Norjan Petter Tande ja Saksan Tino Edelman, eivät sarjassa enää kilpaile.
"Ennalta arvioiden taso laskee tähän vuoteen verrattuna selvästi. Pitää kuitenkin muistaa, että tässä lajissa urheilijan kehitys voi tapahtua melkoisena hyppäyksenä. Uusia kykyjä voi ponnahtaa nopeastikin pintaan - itse taidan olla siitä malliesimerkki", Koivuranta hymähtää.
Sukset Koivuranta on pistänyt jo varastoon, mutta hiihtovälineet hän kaivaa tänä keväänä vielä kerran esille: toukokuussa on maajoukkueiden perinteinen leiri Kilpisjärvellä.
"Suksitaan viimeisiä hankia pitkin 60 kilometriä Haltille, jossa vietetään kämpässä pari yötä. Sitten takaisin. Se on enemmän semmoista fiiliksen hakua."