Soveltavan laskettelun valtakunnallista teemaviikkoa vietetään hiihtokeskuksissa 11.-18.3. Lisätietoa hiihtokeskuksista ja Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n internet-sivuilta www.ski.fi
Lämmin, hieman tuulinen sää on houkutellut laskettelijoita sankoin joukoin Rukan rinteisiin maaliskuisena hiihtolomapäivänä. Jo aamupäivällä laskettelijoita on paljon ja hissijonot pitenevät jatkuvasti.
Muiden mukana pujottelevat myös isä ja poika, kuusamolaiset Juha ja Elias Päivärinta. 10-vuotias Elias on harrastanut laskettelua viitisen vuotta, ja hän nauttii kovasti vauhdista. Isä ja poika laskettelevat kahdestaan. Liikuntarajoitteinen Elias istuu kelkassa ja isä on suksilla kelkan takana.
"Kun aloitimme laskettelun, Elias jäi heti koukkuun vauhdin hurmaan. Muusta laskettelusta on jo mennyt hohto, enkä enää haluaisikaan mennä yksin rinteeseen. Enemmän saa irti, kun laskee pojan kanssa", Juha Päivärinta kertoo hymyillen.
Pian Juha ja Elias Päivärinnan jälkeen rinnettä alas tulee iloinen kolmikko: 17-vuotias Johanna Virranniemi ja hänen avustajansa, fysioterapeutti Tuula Mustonen sekä hiihdonopettaja Niina Sarias.
Johanna Virranniemi laskettelee suksilla keskellä, ja pitää kiinni suksisauvasta, jota Mustonen ja Sarias pitelevät. Kolmeen pekkaan auraus sujuu jouhevasti. Äiti Tuula Virranniemi ihastelee menoa rinteen juurella.
"Johannalla on kolmas laskettelutalvi menossa. Parina aiempana vuonna kokeilimme, ja tänä talvena yritämme käydä vähän useammin Rukalla. Tavoitteena on, että tästä tulisi koko perheen yhteinen harrastus ja minun pitäisi uskaltautua itsekin pitkän tauon jälkeen suksille", viimeksi 20 vuotta sitten lasketellut Tuula Virranniemi kertoo.
Rukan hiihtokoulussa on puolenkymmentä hiihdonopettajaa, jotka ovat kouluttautuneet vammaislaskettelun tai soveltavan laskettelun ohjaukseen. "Erityisesti pienemmille lapsille näyttää olevan tärkeää, että he ovat lähellä vertaisiaan, muiden joukossa", hiihdonopettaja Niina Sarias arvioi.
Liikuntarajoitteinen pääsee laskettelurinteeseen muun perheen kanssa, jos vain sopivia apuvälineitä on saatavilla. Välineitä voi vuokrata joistakin hiihtokeskuksista. Keskuksista kannattaa tiedustella hyvissä ajoin etukäteen, millaisia palveluja erityisryhmille on tarjolla ja millaisia apuvälineitä mistäkin löytyy.
Pyörätuolissa istuja laskettelee kelkalla, ja seisaaltaan laskettelemiseen on olemassa erityisiä kärkipidikkeitä tasapainon parantamiseksi. Lumilautailussa voi käyttää tukikehikkoa, jonka avulla pysyy heikommillakin lihaksilla paremmin laudalla ja pystyssä.
Kelkkojakin on monenlaisia: on yksisuksinen monoski, jossa kelkka on kiinni suksessa kuin laskettelumono. Kaksisuksinen biski-kelkka on matala ja sopiva myös aloittelijoille.
Johanna Virranniemen kanssa laskettelee avustaja molemmilla puolilla, mutta tulevaisuudessa apuna voisi ehkä lasketella vain yksi henkilö, joka pitää kiinni sauvan toisesta päästä. Vammaislasketteluun kouluttautunut fysioterapeutti Tuula Mustonen Fysiokuusamo Oy:stä painottaa laskettelun merkitystä liikuntarajoitteiselle.
"Lasketellessa tasapaino ja vartalon kokonaisojennus sekä lihakset kehittyvät. Ylivilkkaille lapsille puolestaan laskettelu on hyvä keskittymistä kehittävä laji", Mustonen arvioi.
Päivärinnan perhe vuokrasi tällä kertaa Elias-pojan monoski-kelkan Rullaati-Rukan kautta. Rullaati-Ruka on Rukalle rakennettu lomamökki, jonka yhteydessä on räätälöityjä oheispalveluja liikunta- ja toimintarajoitteisille lomalaisille.
Viime kesänä valmistunut mökki on suunniteltu esteettömäksi lomanviettopaikaksi, kertoo Rullaati-Rukan puuhamies Jouni Mikkonen.
"Muualla Suomessa vastaavanlaisia mökkejä ei oikeastaan ole. Mökistä puuttuvat kynnykset ja huoneissa on esimerkiksi laidallisia sänkyjä, apuvälineitä ja kaiteita", Mikkonen kertoo varustelusta.
Oheispalveluista vastaa muun muassa Fysiokuusamo Oy, jonka kautta saa sekä fysioterapiaa että laskettelunohjausta. Kuusamon apuvälinelainaamosta voi puolestaan tilata mökkiin jo etukäteen tarvittavia apuvälineitä.
Rukan hiihtokoululta saa hiihdonopetusta, Arctic Safaris järjestää puolestaan moottorikelkka-ajeluja. Ruokaa voidaan toimittaa ateriapalveluna mökille.
"Kesäksi suunnittelemme kanoottiretkien järjestämistä, kalastusta ja mönkijäajoa", Mikkonen paljastaa. Talviaikaan koko perhe pääsee moottorikelkalla liikkeelle esimerkiksi siten, että lapsi istuu aikuisen edessä ja molemmat samassa vyössä kiinni.
"Monet käyvät esimerkiksi laitoskuntoutuksessa, mutta sellaisia tapahtumia on harvoin, että ollaan muiden keskellä, harrastetaan samoja asioita kuin muutkin", Mikkonen sanoo.
Rukalla on yksi, erityisesti vammaislaskijoille tarkoitettu loiva rinne. Juha ja Elias Päivärinta sujauttavat kelkallaan myös vaativammissa rinteissä. Ylöspäin meno on Juha Päivärinnan mukaan helpointa ankkurihissillä. Tuolihississä meno olisi työläämpää ja vaaratilanteita saattaisi sattua.
"Välineitä on aika vähän tarjolla, ja usein niitä joutuu tilaamaan jostain kauempaa Etelä-Suomesta", perheen äiti Sari Päivärinta harmittelee. Yksisuksinen monoski-kelkka maksaa yli 3 000 euroa, joten halvemmaksi tulee vuokrata välineet.
Tuula Virranniemi ihmettelee, miksi Kela ei korvaa laskettelua terapiamuotona.
"Ilmeisesti laskettelun vaikutuksia ei ole tieteellisesti todistettu eikä tutkimuksia tehty tarpeeksi. Kaikenlaiset elämykset ja kokemukset ovat kuitenkin tärkeitä. Tärkeää on päästä myös niinsanotusti terveiden ihmisten harrastusten pariin", Virranniemi muistuttaa.