Oulun Ratsastajien maneesissa Äimärautiolla viilettää tyttöjä ja poneja tukka putkella pienten ristikkoesteiden yli. Meneillään on yksityisratsukoille suunnattu juniorivalmennus, joka räätälöitiin vajaa vuosi sitten vastaamaan todelliseen tarpeeseen.
Omilla poneillaan ja hevosillaan harrastavia junioriratsastajia on hevosurheilualueella runsaasti.
"Seuran tukemilla juniorivalmennuksilla on haluttu ennen kaikkea parantaa niin lasten, hevosten kuin ulkopuolistenkin turvallisuutta. Kun lapset hyppäävät esteitä keskenään, siinä alkaa olla vauhtia ja vaarallisia tilanteita vähän liikaa", esteryhmän valmentaja Marjut Paasio summaa.
Valmennukset ovat olleet suosittuja ja ryhmät ovat täynnä. Viitisentoista junioria osallistuu viikoittain sekä koulu- että esteratsastusvalmennukseen.
Omakustannushinta, viisi euroa, ei jää kynnykseksi olla osallistumatta.
Yksi innokkaista valmennettavista on Eerika Iinatti, 11, joka sai isosiskonsa Emilian kanssa oman Katja-ponin noin vuosi sitten. Ratsastus on tosin jäänyt paljolti pikkusiskon kontolle.
"Katja on esteillä vähän vauhdikas, ja saattaa kieltäytyä hyppäämästä ihan yhtäkkiä. Valmennuksissa on turvallinen olo, kun saa neuvoja, mitä pitää tehdä. Yksin en ala hyppäämään esteitä. Jos tulee joku ongelma, en selviä siitä yksin", Eerika järkeilee.
Valmentaja on samaa mieltä. Pienistä ongelmista tulee elävien eläinten kanssa helposti isoja.
"Esteratsastus ei ole pelkkää esteiden yli hyppäämistä. Olen aina korostanut sitä, että se, mitä tapahtuu ennen estettä ja sen jälkeen, on sitä todellista ratsastustaitoa. Mikä tahansa näistä poneista kyllä pääsee esteiden yli, siitä ei ole kyse."
Paasion mukaan usein juuri sellaiset juniorit, joiden vanhemmat eivät ymmärrä ratsastusta, ovat kipeimmin valmennuksen tarpeessa.
Poneja ja hevosia ostetaan nykyään melko kokemattomille lapsille. Hevosmiestaidot ovat monella hukassa.
"Valmennuksissa ei ole kyse pelkästään ratsastuksen opettamisesta, vaan niissä keskitytään ratsukkoon kokonaisvaltaisesti. Saatetaan katsoa esimerkiksi satulan sopivuutta tai jutella ruokinnasta", huomauttaa kouluratsastusvalmennuksia pitävä Annukka Raukovaara, jonka tytär Alma, 11, on vuokraponinsa Tellun kanssa myös innokas valmennuksissa kävijä.
Oman hevosen hankinnan myötä tuntiratsastajille tuttu yhteisöllisyys jää usein harrastuksesta pois.
"Lapset ovat innoissaan, kun saavat yhteistä tekemistä. Tämä antaa motivaatiota ja mukavia kokemuksia", Paasio kiteyttää tyttöjen innostuksesta punaiset kasvot.