Tanskalaisen tuulimyllyjä valmistavan Vestas-yrityksen asennnusryhmän vastaava Morten Heede Hesel seisoo torstaina torniolaisen Havatorin jättimäisen nosturin vieressä ja antaa ohjeita työporukalleen. Maan tehokkaimman myllyn pystytyksen valmistelut ovat täydessä käynnissä.
"Perjantaina alkaa kokoaminen ja voimala tuottaa energiaa runsaan viikon kuluttua", Morten Heede Hesel kertoo.
Tanskalaisfirman mylly on hulppea laitos ja vaikuttavan kokoinen osinakin. Sen torni kipuaa 80 metriin ja roottorin halkaisijakin on 80 metriä. Roottori on säätyvälapainen eli se etsii automaattisesti tehokkaimman lapakulman. Mylly maksaa noin 1,7 miljoonaa euroa.
"Voi huoletta puhua Suomen tehokkaimmasta tuulivoimalasta, koska tässä on juuri tuo säätyvälapainen tekniikka", kuivaniemeläisen Kuiva-Turve Oy:n toimitusjohtaja Sakari Herva sanoo. Poriin rakennettiin kesällä myös kahden megawatin yksikkö, mutta se ei yllä Hervan mukaan samoille tehoille.
Tuulivoimaloiden kokoluokka on kasvanut sellaisella vauhdilla, että Hervan mukaan kännykkäkehityskin on jäänyt jalkoihin. Vatungin ensimmäinen vuonna 1995 rakennettu mylly on 500 kilowattinen ja seuraavat voimalat 750 kilowatin tehoisia. Vestaksella on kohta kauppatavarana jo kolmen megawatin laitos ja muillakin tuulivoimafirmoilla se on pitkälle työpöydällä suunniteltuna.
Vatungin tuulipuistoa isännöi Vapon tuulivoimayhtiö, jossa Kuiva-Turve on mukana kymmeneksen osuudella. Vatungin ensimmäinen myllykin on nykyään Vapon tuulivoimayhtiössä.
Rajat tulivat vastaan
Nyt pystytettävän tuulivoimalan jälkeen Vatungissa on kaikkiaan kahdeksan myllyä, joiden yhteisteho nousee seitsemään megawattiin. Voimaloiden jauhama sähkö riittäisi reippaasti Kuivaniemen alueen kulutukseen, sillä talvella joulun tienoilla oleva huippukulutus on vain 3,8 megawattia.
Kokonaisteholtaan Vatunki jää tuulipuistona hieman Porin taakse, mutta yhtenäisenä puistona se on maan suurin. Kolme myllyistä on Kuivamatalassa ja loput myllyt mantereella, minne uusinkin yksikkö nousee. Vatunginniemen myllypaikat on Hervan mukaan tämän jälkeen buukattu täyteen, ja mahdollinen laajentuminen pitäisi suuntautua merelle tai vaihtaa nykyisiä yksikköjä muun maailman malliin suurempitehoisiin.
"Laajennukset vaatisivat isompia järjestelyjä, sillä nykyiset sähkölinjat eivät riitä ja Kuivaniemen päämuuntoaseman kapasiteettikin tulee vastaan", Herva kertoo.
Mahdollinen laajentuminen on kiinni myös maan tuulivoimapolitiikasta, jota Herva moittii hieman linjattomaksi. "Tuulivoimaloiden rakentamistahti on meillä ollut verkkainen. Viime vuosikymmenen lopulla oli ryntäys, mutta vauhti hyytyi", hän huomauttaa ja arvelee valtion tuen kuitenkin säilyvän jatkossakin. Kuivaniemelle nyt tuleva mylly on saanut yli 30 prosentin tuen.
Herva on varma siitä, että tuulivoima on lyönyt itsensä läpi. Minkään maan energiahuoltoa sillä ei ratkaista, mutta oman sijansa se kyllä löytää kokonaispaketista.
Hän ennakoi, että jossakin vaiheessa saatetaan tulla tilanteeseen, jossa kuluttajien edellytetään käyttävän tietyn osuuden sertifioitua sähköä kokonaiskulutuksestaan. Suomessa sertifioitua sähköä ovat tuulivoima ja puulla tuotettu sähkö.
"Jos näin käy, voi olla, että tuulivoiman rakentaminen saa taas uutta puhtia."