Vat­ten­fall unohti suo­je­lu­lu­pauk­sen­sa

Energiayhtiö Vattenfallin epäillään rikkovan Revon Sähkö Oy:n entisten omistajakuntien kanssa tekemää sopimusta. Vattenfall lupasi sijoittaa puoli miljoonaa markkaa (84 034 euroa) vuodessa alueen vesien suojeluun niin kauan kuin tarvetta ilmenee.

Rahaa portaisiin. Lohen matka mereltä tyssää Pyhäjoessa Haapakosken voimalaan Haapavedellä. Vesioikeus on velvoittanut Vattenfallin rakentamaan kalatien. Vattenfallissa hanke on ollut esillä yhtenä ympäristörahan sijoituskohteena.
Rahaa portaisiin. Lohen matka mereltä tyssää Pyhäjoessa Haapakosken voimalaan Haapavedellä. Vesioikeus on velvoittanut Vattenfallin rakentamaan kalatien. Vattenfallissa hanke on ollut esillä yhtenä ympäristörahan sijoituskohteena.
Kuva: Ilkka Lappalainen

Energiayhtiö Vattenfallin epäillään rikkovan Revon Sähkö Oy:n entisten omistajakuntien kanssa tekemää sopimusta. Vattenfall lupasi sijoittaa puoli miljoonaa markkaa (84 034 euroa) vuodessa alueen vesien suojeluun niin kauan kuin tarvetta ilmenee.

"Minulle ei tule mieleen yhtään hanketta, johon tätä rahaa oltaisiin käytetty. Johtuneeko huonosta muistista"? letkauttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtaja Mauno Rönkkömäki.

Ympäristökeskuksessa uskottiin Vattenfallin kädenojennukseen, koska sillä näytti olleen vaikutusta itse sähköyhtiökaupan syntyyn aikanaan. "Julkisuudessa Vattenfall lupasi parempaa ympäristöpolitiikkaa. Toki, jos tällaista rahaa olisi ollut käytössä, se olisikin parantunut."

Ihmisten muisti entisissä Repo-kunnissa on Rönkkömäen luokkaa. Vattenfallin teoista ei ole tietoa. Hetken mietinnän jälkeen Oulaisten kaupungin ympäristösihteerin Kalevi Aitto-ojan mieleen juolahtaa sentään yksi hanke, johon Vattenfall on osallistunut.

"Vattenfall on maksanut rapuprojektin yksityisrahoitusosuuksia vuosien 2001-2003 aikana 18 100 euroa, 10 prosenttia kustannuksista. Kokonaisuudessaan sen maksuosuus tulee olemaan 5 400 euroa vuodessa", Aitto-oja kertoo.



Vattenfall tekee,
mitä haluaa


Eläkkeellä oleva Siikajoen entinen kunnanjohtaja Pentti Simojoki otaksuu Vattenfallin panneen rahaa aluksi jonkun verran Pöyryn voimalaitoksen kalaportaisiin ja ravunistutuksiin. "On varmaan muitakin, mutta minulla ei ole niistä tietoa."

Pentti Simojoki oli keskeisellä paikalla kuntien neuvotellessa Revon Sähkön myynnistä vuonna 1999. Lähtökohtana neuvotteluissa oli, että vesiensuojelurahalla tehdään muita kuin vesioikeuksien velvoittamia suojelutöitä.

Kaupanteon jälkeen Revon entisten omistajakuntien edustajat kävivät Vattenfallin kanssa neuvotteluja rahan käytöstä. Nivalan entinen ja Kankaanpään nykyinen kaupunginjohtaja Paavo Karttunen muistelee Vattenfallin lähteneen siitä, että vesiensuojelurahat tulee käyttää voimatalouden haittojen vähentämiseen.

Samaisia neuvotteluja muistellen Pentti Simojoki sanoo kuntien toivoneen voivansa vaikuttaa suojelukohteiden valintaan. Vattenfall ei tähän suostunut, vaan halusi tehdä ympäristöinvestoinnit omien tarpeidensa perusteella.

Vaikka Vattenfallin touhuista ei ole tietoa, Pentti Simojoki uskoo yhtiön toimineen lupauksensa mukaisesti. Tosin hänkin perää tietoa siitä, mitä Vattenfall on tehnyt. "Kun tällainen lupaus kaupan yhteydessä annettiin, kuntien täytyisi tietää, miten se on toteutunut."



Kuntien syytä
valpastua


Mauno Rönkkömäen puheesta kuultaa hänen epäilyksensä, onko rahaa käytetty lupauksen mukaista määrää. "Kuntien kannattaisi tutkia, onko lupauksia petetty", hän heittää pallon kunnille.

Vaikka Vattenfall lupasi aluksi muutosta ympäristöpolitiikkaan, Rönkkömäki ei havaitse tällaista tapahtuneen. "Revollakin oli joku rahasto, mutta sieltä ei minun tietojeni mukaan ympäristöhankkeille myönnetty mitään. Tämä Vattenfallin raha olisi ollut rakenteellinen uudistus, mutta näyttää siltä, ettei myöskään sieltä ole rahaa tullut. Joten mitään rakenteellista uudistusta ei ole tapahtunut."

Ilmoita asiavirheestä