Ruotsalainen Vattenfall pelaa korkeilla panoksilla Saksassa. Riskisijoituksista selvitäkseen sen täytyy sulattaa ostamansa neljä energiayhtiötä yhteen, saneerata niistä väkeä ulos ja saada parempi hinta sähköstä.
”Haluamme nousta Euroopan ykkösiksi.” Näin rohkeasti Vattenfallin pääjohtaja Lars G. Josefsson niittaa yhtiönsä tavoitteen.
Valloitusmatkan tärkein etappi on Saksa. Ruotsalaisfirma on jo kolmanneksi suurin tekijä maanosan mahtavimmilla energiamarkkinoilla, joista taas suomalainen Fortum vetäytyy pois. Viime vuonna Vattenfall osti miljardeilla euroilla hampurilaisen HEW:n, berliiniläisen Bewagin, itäisen Saksan energiahuollosta vastaavan Veagin ja ruskohiiliä louhivan Laubagin.
Niistä HEW ja Bewag jauhavat voittoa, mutta Veag ja Laubag pyörivät tappiolla. Veagia painavat vielä raskaat investoinnit muun muassa maailman nykyaikaisimpaan hiilivoimalaan Schwarze Pumpeen.
Saksalaisyhtiöiden liikevaihto liikkuu 11 miljardissa eurossa, joka vastaa 60 prosenttia koko Vattenfallin konsernin vaihdosta. Ennen kuin sijoitukset on maksettu ja alkavat kannattaa, täytyy Josefssonin urakoida lujasti. Matkaan hän tarvitsee myös hitusen onnea.
Vattenfallilla riittää ratkaistavia ongelmia Saksassa. Ensin se aikoo sulattaa kesän kuluessa neljä yhtiötä yhteen Vattenfall Europe AG:ksi. Niiden yrityskulttuurit poikkeavat toisistaan selvästi, sillä HEW ja Bewag edustavat tyypillisiä itsenäisiä energiayhtiöitä, kun taas Veagista löytyy itäsaksalaisia perinteitä ja Laubag on entinen idän kaivosfirma.
Saksalaisyhtiöiden palveluksessa on tällä hetkellä 20000 työntekijää. Vuoteen 2005 mennessä määrästä pitää vähentää arviolta ainakin 4000 ihmistä, konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan jopa 6000, jolla säästyisi vuodessa lähes 500 miljoonaa euroa palkkakuluja.
Vattenfallin johto ei suostu vielä paljastamaan irtisanottavien lukua. Etenkin ankarasta työttömyydestä kärsivissä uusissa osavaltioissa suunnitelmia vastustetaan tiukasti.
Horno louhitaan
Ruotsalaisten lastiksi siirtyi Laubagin perintönä visainen moraalikysymys ruskohiilen louhimisesta. Kaivuiden tieltä katoaa vanhaa asutusta esimerkiksi keskellä hiiliesiintymää seisovassa 350 asukkaan Hornossa.
Sitkeimmät asukkat taistelevat yhä oikeudessa päätettyä pakkohäätöä vastaan.
Jättimäiset koneet jyrsivät maata kilometrin päässä kylästä, joten Vattenfallilla on kiire ratkaista jupakka. Yhtiö lupaa rakentaa hornolaisille muualle uudet kodit, kirkon, raatihuoneen, lastentarhan ja palokuntatalon. Operaatio maksaa yhtiölle 50-60 miljoonaa euroa.
Lisää hintaa
Saksan energiamarkkinoiden vapauduttua kilpailulle huhtikuussa 1998 rynni apajille ulkomaisia yrityksiä, kotimaisia fuusioitui ja sähkön hinta laski reippaasti. Maassa toimii nykyään 900 alan firmaa, joista 200 on uusia sähkökauppiaita, ekosähkön tarjoajia ja energiavälittäjiä.
Sähkön hinnan romahdus on rasittanut myös Vattenfallin omistukseen siirtyneitä yhtiöitä, varsinkin Veagia. Viime kuukausina hinnat ovat kallistuneet.
”Hintaodotukset romahtivat, mutta kalliit investoinnit jäivät”, kuvaa Josefsson tilannetta. Hän luottaa energian kuluttajahintojen nousun jatkuvan pahimpien markkinataistelujen tasaannuttua.
Vattenfall on saanut uuden kiusan Saksan kartellivirastosta, joka syyttää Bewagia kilpailun rajoittamisesta. Sen mukaan berliiniläisyhtiö perii liian korkeita taksoja jakeluverkkonsa käytöstä. Ero esimerkiksi Saksan johtavaan energiayhtiöön RWE:een on 25 prosenttia.