Oulu-Helsinki Terveyskeskusten tuottavuus on laskenut Suomessa kahdeksan prosenttia vuodesta 1998 vuoteen 2002. Terveyskeskusten toiminta on silti ollut vuonna 2002 keskimäärin 4,4 prosenttia tehokkaampaa kuin vuonna 1988, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tiistaina julkistamasta tutkimuksesta. Siinä on selvitetty yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuserojen kehitystä 1988-2002.
Tuottavuuden laskua selittävät muun muassa terveydenhuollon resurssien kasvu ja samanaikainen hoitosuoritteiden määrän lasku, arvioi VATT:n tutkimuspäällikkö Kalevi Luoma.
"Pitkällä aikavälillä tuntuu olevan niin, että kun resurssien kasvu kiihtyy, tuottavuus pyrkii alenemaan. Yksi mahdollinen syy voi olla se, että tuona aikana on satsattu palveluiden laatuun - esimerkiksi vuodeosastolle olisi lisätty henkilöstöä", Luoma miettii.
Yhtä lailla selitystä tehokkuuseroihin voi Luoman mukaan hakea terveyskeskusten johtamisesta, työilmapiiristä ja töiden organisoinnista. Hän myöntääkin, että tutkijoiden urakka tehokkuuserojen syiden selvittämiseksi jatkuu.
Osan tehokkuuseroista selittävät alueelliset ja väestöpohjan koon mukaiset erot, jotka VATT:n mukaan ovat selviä. Väestömääriltään pienet ja pohjoiset terveyskeskukset ovat muita tehottomampia - esimerkiksi Lapin läänin terveyskeskukset ovat koko vertailujakson olleet tehokkuudessa häntäpäässä. "Selvimmillään ero oli vertailuajanjakson alussa", Luoma huomauttaa.
Toisaalta selvitys paljastaa, etteivät keskimääräistä suuremmat terveyskeskusalueet ole nekään välttämättä tehokkaimpia.
Lääkäriliiton neuvottelupäällikön Mikko Kankaan mielestä tutkimus ei kerro hoidon laadusta tai ota huomioon raskasta työtilannetta."Tällä hetkellä tilanne on lääkäreiden näkökulmasta todella hankala. Porukka on kuin kuivaksi väännetty rätti."
Kankaan mukaan viime vuosina pahimmillaan toistakymmentä prosenttia lääkärien viroista on ollut täyttämättä, ja moni on työn raskauden vuoksi lähtenyt muihin töihin - mikä näkyy väkisinkin myös tuottavuusluvuissa.
Tuottavuus kasvoi
lamavuosina
VATT:n tutkimuksen mukaan terveyskeskusten tuottavuus nousi vuodesta 1991 vuoteen 1998. Erityisen voimakkaasti tuottavuus kasvoi taloudellisen laman vuosina 1993 ja 1994.
Tuottavuuden kasvusta suurin osa selittyy 1990-luvun alun lamavuosien tuottavuuden kasvulla - yksin vuonna 1993 terveyskeskusten keskimääräinen tuottavuus nousi 16 prosenttia. Syvimpinä lamavuosina terveyskeskusten käyttömenoja leikattiin voimakkaasti, mutta menoleikkauksista huolimatta terveyskeskusten avo- ja vuodeosastohoidon määrä pysyi jokseenkin ennallaan.
Aiempien tutkimusten mukaan sekä yksityisten terveyspalvelujen käyttö että erikoissairaanhoidon saatavuus vaikuttavat terveyskeskusten tuottavuuteen.
Myös sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenteen muutokset ovat saattaneet vaikuttaa tuottavuuden kehitykseen. 1990-luvulla laitoshoitoa pyrittiin aktiivisesti korvaamaan avo- ja kotihoidolla. Seurauksena on ollut terveyskeskuksissa hoidettavien pitkäaikaispotilaiden hoidon tarpeen kasvu.
Jotta terveydenhuollon menot eivät vastedes kasvaisi samassa suhteessa kuin ennakoidut asiakasmäärät, terveydenhuollon tuottavuutta pitäisi VATT:n mukaan parantaa uudistamalla tehottomimpia toimintatapoja ja organisaatiorakenteita. Samalla tulisi huolehtia palvelujen laadusta sekä työntekijöiden jaksamisesta, VATT:n tutkimuksessa muistutetaan.