Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kritisoi lukiovertailuja. Sen mukaan eri medioiden laatimat lukiovertailut ovat harhaanjohtavia, ainakin mikäli niiden tarkoituksena on asettaa lukioita paremmuusjärjestykseen laadun perusteella, VATT katsoo.
VATT arvioi itse lukioiden laatua vuosina 2002-2013. Tutkimuksen mukaan parhaiden ja heikompien lukioiden välillä on merkittäviä eroja. Näiden ääripäiden väliin jää kuitenkin suuri enemmistö lukioita, joita ei voi järkevästi erottaa toisistaan laadun perusteella.
Tutkijoiden omassa arvioinnissa otettiin huomioon esimerkiksi oppilaiden lähtötaso ja yläkoulujen poikkeavat arvostelukäytännöt. Arviointi otti myös huomioon lukioiden laadun muutoksen ajassa. Tutkijat päätyivät erityyppisiin tuloksiin kuin mediat.
Suomen isoimmat mediatalot ovat jo vuosia julkaisseet vertailuja. Myös STT on laatinut niitä.
VATTin mukaan STT:n lukiovertailu ei täytä hyvän vertailun vaatimuksia. STT on pelkän rankingin lisäksi ottanut kyllä huomioon lukio-oppilaiden lähtötason mutta ei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä.
Lisäksi lukion kokoa ei ole otettu huomioon, joten tuloksissa parhaiksi ja huonoimmiksi kouluiksi sijoittuvat lähes aina kouluista pienimmät. Niiden ylioppilaskirjoitustulokset vaihtelevat hyvinkin paljon vuodesta toiseen kokelaiden pienestä määrästä johtuen.
Kritiikkiä tutkimuskeskukselta tulee myös siitä, että STT-menetelmässä jokaista vuotta tarkastellaan erikseen, eikä oteta huomioon lukioiden laadun muutosta ajassa.
Tutkimuksessa on myös arvioitu Helsingin Sanomien vastaavaa lukiovertailua. Siinäkin sanotaan olevan samankaltaisia, merkittäviä tutkimuksellisia puutteita.
Medioiden vertailuja ei tutkijoiden mukaan tulisikaan käyttää laadun arviointiin tai päätöksenteon perustana.
VATTin mukaan muutama suomenkielinen lukio on pysynyt kaikkein parhaimpien tai huonoimpien joukossa useita vuosia. Vuodesta 2008 lähtien parhaimman viiden prosentin joukossa olivat VATTin tutkimuksessa joka vuosi Mynämäen, Leppävirran ja Reisjärven lukiot.
Myös alimmassa viidessä prosentissa useita vuosia olleet opinahjot olivat pienehköjä lukioita.
VATT selvitti lukioiden laatua niiden oppilaille tuottaman arvonlisän perusteella. Tutkimus osoitti, ettei ylivoimaisesti suurinta osaa lukioista voi asettaa mielekkäästi keskinäiseen paremmuusjärjestykseen.
STT aikoo toistaiseksi jatkaa vuotuisten lukiovertailuiden tekemistä, sanoo STT-Lehtikuvan uutispäätoimittaja Minna Holopainen. Hän toivoo, että vertailua olisi mahdollista kehittää muun muassa yhdistämällä siihen vertailuja arvostelleilla VATTin tutkijoilla käytössään ollut aineistoa.
Holopaisen mukaan lukiovertailuja ryhdyttiin alun perin tekemään, koska tutkijat ja viranomaiset eivät tuottaneet vastaavaa tietoa. Holopaisen mukaan STT:n vertailun ei ole koskaan ajateltu olevan tilastotieteellinen tutkimus, mikä on myös avoimesti kerrottu.