Helle saa ihmiset epävireeseen. Östermalmin vanhan urheilukentän tulostaululla komeilee tyly lukema: 34 astetta.
Maratonin lähtöä odottavat juoksijat ovat etsineet varjopaikkoja kuin väsyneet leijonat. Varjossa kannattaa olla, sillä siellä on vain 29 astetta lämmintä.
Skandinaaviselle hipiälle sekin taitaa olla liikaa.
Tukholman maratonin järjestäjät ovat armeliaisuudessaan antaneet ilmoittautuneille löysää: helteen takia osallistumisen saa siirtää ensi vuoteen ilman normaalisti vaadittavaa lääkärintodistusta.
"Ei ole paljon vaihtoehtoja", Jaana Kovalainen hymähtää.
Kovalainen sekä matkatoverinsa Terttu Kivijärvi ja Timo Suhonen ovat lähteneet reilua vuorokautta aikaisemmin Haapavedeltä liikkeelle. Harjoittelu on tähdätty tähän päivään, mutta helle arveluttaa. Varsinkin naiskaksikko on kovilla, sillä he joutuvat kilpailemaan kuuden tunnin aikarajan kanssa.
Jos et ehdi väliaikapisteille aikataulussa, sinut suljetaan kilpailusta.
Juokaa, juokaa, juokaa. Kuulutukset tulevat selvällä suomenkielellä. Tukholman maraton on melkein kuin suomalaisten oma maraton: peräti 6 270 eli lähes 36 prosenttia ilmoittautuneista on Pohjanlahden itäpuolelta.
Finnjävel.
No, ei sentään. Tällaista kannustusta kuin Tukholman kaduilla suomalainen ei saa edes Helsingin maratonilla. Ei ihme, että kesäkuun toisena viikonloppuna laivat ja lentokoneet ovat tupaten täynnä suomalaisia.
Juokaa, juokaa, juokaa. Senhän me suomalaiset ainakin ruotsalaisten mielestä osaamme, mutta nyt siihen on hyväksyttävä syy.
Reitiltä syrjään
Kuusi tuntia myöhemmin kaikki on ohi. Aurinkokin on päättänyt panna termostaattia soukemmalle ja painunut pilvien taakse. On tietenkin turha huudella ylöspäin, että tämä on nyt vähän myöhäistä, herra aurinko!
Tuhannet vapaaehtoiset työntekijät ovat hoitaneet leiviskinsä. Joku on jakanut juoksijoille juomaa tai syötävää, toinen on lakaissut tallaantuneita mukeja roskikseen ja kolmas on pitänyt huolta varustepusseista.
Jonkun tehtävänä lienee bajamajojen puhdistaminen.
14 319 juoksijaa lähti Lidingövägenilta matkaan ja reipas 12 000 jaksoi 42 195 metrin matkan Tukholman vanhalle ja arvokkaalle olympiastadionille. Helle teki tepposet monelle: keskeyttäneitä oli enemmän kuin koskaan, lähes 2 000.
Niin kävi myös Kovalaiselle ja Kivijärvelle. He putosivat aikatauluvaatimuksista 20 kilometrin kohdalla ja joutuivat siirtymään syrjään reitiltä.
Unelma kokonaisesta maratonista ei toteutunut.
"Ei tullut glooriaa, tuli kokemusta", Kovalainen tiivistää.
Naiset yllättyivät siitä, miten juoksijamassa vaikeuttaa alkumatkasta häntäpään menijöiden etenemistä.
"Tukholma ei ole välttämättä paras paikka aloittaa. Periaatteessa juoksu kulki ihan hyvin ja olisin mielelläni jatkanut matkaa. Aikarajat ovat meille hitaammille ongelma, mutta niiden asettaminen on ymmärrettävää."
Tuliko kokemuksesta siis ikuinen trauma?
"Päinvastoin: haluamme juosta toisenkin kerran. Joko Tukholmassa tai sitten muualla. Tukholmassa ainakin tunnelma on mahtava", Kovalainen katsoo positiivisesti eteenpäin.
Tuskainen loppu
Ei ollut helppoa Timo Suhosellakaan. Viittäkymmentä ikävuotta lähestyvä mies sai kuitenkin ansiolistalleen juostun maratonin. Aikaa meni enemmän kuin hän toivoi, mutta maaliin pääsy oli iso voitto.
"Tajusin 30 kilometrin kohdalla, että aikatavoite ei toteudu. Nesteet eivät imeytyneet enää ollenkaan ja 35 kilometrissä reidet alkoivat krampata. Viimeiset viisi kilometriä olivat todellinen taakka. Oli mahtava tunne päästä maaliin. Kannustus oli reitillä upeaa", Suhonen innostuu.
Taitaa siis olla niin, että tämä tuskainen maratonkokemus ei jäänyt lähes tyhjästä ponnistaneelle kolmikolle viimeiseksi?
"Se on ihan päivänselvää."
Kaleva seurasi ensikertalaisten valmistautumista Tukholman maratonille. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin 9. maaliskuuta ja 25. toukokuuta.