Pääkirjoitus

Vas­tuu­ton­ta ”jour­na­lis­mia”

Se näyttää uutiselta otsikoineen ja esiriveineen. Nopealla silmäyksellä teksti vaikuttaa toimitetulta ja tarkistetulta journalismilta. Mutta ei ole.

Se näyttää uutiselta otsikoineen ja esiriveineen. Nopealla silmäyksellä teksti vaikuttaa toimitetulta ja tarkistetulta journalismilta. Mutta ei ole.

Kyseessä on uutiseksi tehty, usein propagandistinen kirjoitus, jonka tarkoitus ei olekaan pitää paikkaansa tai heijastaa todellisuutta. Tarkoitus on huiputtaa lukijaa levittämällä valheellisia ja vääristeltyjä viestejä uutisen asuun puettuna.

Suomalaiset ovat 2010-luvulla heränneet havaitsemaan, kuinka helppoa on perustaa verkkoon asialliselta näyttävä uutissivusto ja ryhtyä julkaisemaan tekaistuja uutisia, vaihtoehtona parjatulle ”valtamedialle”.

Yksi räikeä esimerkki on verkossa julkaistava MV-lehti. Se ”kunnostautui” viimeksi välittämällä täysin virheellisen uutisen, joka liittyi Germanwings-yhtiön lentokoneen törmäykseen vuorenseinään.

Lehti väitti, että onnettomuudesta epäilty saksalainen perämies olisi kääntynyt islamin uskoon hieman aiemmin. Näin syyllisiksi saatiin osoitetuksi toisen uskonnon edustajat. Todisteita lehti ei väitteensä tueksi esittänyt. Kuinka olisi voinutkaan, sillä niitä ei yksinkertaisesti ollut. Uutista ei ollut varmistettu millään tavalla.

Vaikka sivuston uutinen oli tekaistu, moni lukija ilmeisesti piti sitä totena eikä osannut epäillä julkaisijan rasistisia vaikuttimia. On ylipäätään hälyttävää, että MV-sivut vetivät ainakin hetkellisesti paljon klikkauksia.

MV-lehden tapaus osoittaa, että nettiuutissivustojen taustalla on usein viha ja halu ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia syyllistämällä vähemmistöjä. Uutistapahtumat ovat toimituskunnan käsissä materiaalia, joka väännellään syyllistävään muotoon.

Hakuyhtiö Googlen mainosautomatiikka kruunaa järjettömyyden. Google ehti ohjata MV-lehden sivustolle useita suuryritysten mainoksia ennen kuin asiasta nousi äläkkä. Googlen ansiosta MV-lehti ansaitsi rahaa julkaisemalla perättömyyksiä.


Sananvapaus takaa jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Niin pitää ollakin. Suomen laki sananvapaudesta on erinomainen. Se on demokraattisen moniäänisyyden perusta.

Lain henki korostaa vapauden lisäksi myös vastuuta. Ilmaisunvapauden ongelmat alkavat, kun vastuuta ei osata tai haluta kantaa.

Huolestuttavinta onkin, että journalismia käytetään keppihevosena, jolla ajetaan yksisilmäisesti jonkin pinttyneen ajatusmallin asiaa. Silloin vastuu ei paljon paina.


Nettitrollit, mediaan kohdistuva some-nälvintä tai uutissivuja muistuttavien julkaisujen vääristellyt kiihkouutiset eivät ole uhka länsimaiselle sananvapaudelle ja tarkistettuja tietoja tarjoavalle journalismille, mikäli lukija pysyy valppaana ja tunnistaa huijausyritykset.

Valistunut lukija ymmärtää, että oikeassa toimitustyössä tiedon totuudellisuus varmistetaan eri tietolähteistä. Uutiset erotetaan mielipiteistä eikä epämääräisiä vihjailuja julkaista. Virheet korjataan heti. Laatujournalismi käyttää sananvapautta vastuullisesti.