Pääkirjoitus

Vas­tuu­ta pa­ko­lai­sis­ta jaet­ta­va

Euroopan unioni näyttää viimeinkin ottavan tosissaan Välimeren pakolaiskuolemat. Niin pitääkin. Kyse on inhimillisestä, koko maanosaa koskettavasta murhenäytelmästä.

Euroopan unioni näyttää viimeinkin ottavan tosissaan Välimeren pakolaiskuolemat. Niin pitääkin. Kyse on inhimillisestä, koko maanosaa koskettavasta murhenäytelmästä.

EU-komission puheenjohtaja
Jean-Claude Juncker julkistaa huomenna keskiviikkona suunnitelman, jolla Euroopan eteläosien pakolaistaakkaa pyritään jakamaan tasaisemmin.

Alustavien tietojen mukaan suunnitelmalla pyritään luomaan pysyvä järjestelmä, jolla huolenpito valtioiden alueelle päätyvistä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista jaettaisiin yhteisvastuullisemmin kaikkien jäsenmaiden kesken.



Nykyisin turvapaikkahakemus käsitellään siinä maassa, johon henkilö saapuu ensimmäiseksi. Samalla vastuu tulijasta jää pitkäksi aikaa tulomaalle, ja puutteelliset olot saattavat olla kestämättömät.

Tällä hetkellä tuhansien viikoittaisten pakolaisten ja siirtolaisten paine kohdistuu miltei yksinomaan Välimeren valtioihin Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Maltaan. Näiden maiden rannikkovartiostot joutuvat tämän tästä nostamaan merestä hukkuneita tai veden varaan joutuneita.

Mikäli ennakkotiedot suunnitelman sisällöstä pitävät paikkaansa, Juncker aikoo ehdottaa, että eri jäsenmaihin jaettaisiin noin 20 000 lisäpakolaista vuodessa.

Määrä saattaa tuntua suurelta, mutta se ei ole millään tavalla kestämätön jaettuna 28 jäsenmaalle.

Suunnitelmassa jako tehtäisiin kunkin maan kantokyvyn mukaan. Se on reilu lähtökohta.

Ilmeisesti Juncker esittää, että pakolaiskiintiöt suhteutettaisiin muun muassa vastaanottavan maan väkiluvun, bruttokansantuotteen ja työttömyysprosentin mukaan. Huomioon otettaisiin myös maan aiemmin vastaan ottamien pakolaisten määrä.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 lähtien 750, joskin viime vuonna eduskunta nosti kiintiön hetkellisesti runsaaseen tuhanteen pakolaiseen Syyrian sodan takia.

Oletettavasti Suomeen tulisi Välimeren tilanteen takia enimmilläänkin muutamia satoja pakolaisia.

Hädänalaiseen tilanteeseen joutuneiden auttamistaakka ei ole Suomen hartioille mahdoton, vaikka taloustaantuma on vienyt yhteiskunnan säästötalkoisiin. Välimeren katastrofin helpottamiseksi tarvitaan yhteisvastuuta.



Välimeren pakolaisvyöryn lieventäminen on ollut Junckerin asialistalla viime kesästä, kun hän ryhtyi EU-komission puheenjohtajaksi.

Juncker halusi alunperin lisätä tukea jäsenvaltioille, joille pakolaiset aiheuttavat erityistä painetta.

Karu todellisuus ajoi pehmeiden konstien ohi. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan EU:n alueelle on vuosittain pyrkinyt runsas 60 000 siirtolaista. Pakolaisten määrä kasvaa Afrikan ja Lähi-idän maiden sisällissotien vuoksi.

UNHCR:n mukaan Välimerellä on hukkunut runsaat tuhat sodan jaloista pakenevaa ihmistä vuosittain 1990-luvun puolivälistä alkaen. Pelkästään tänä vuonna hukkumiskuolemat ovat kasvaneet jo yli tuhannen.