Parhaillaan eduskunnan ruodittavana olevan maahanmuuttajien kotouttamista koskevan lakiehdotuksen toivotaan selkeyttävän eri viranomaisten vastuualueita maahantulijoiden kotiuttamisessa.
Kuntien vastuuta painottavan ehdotuksen mukaan kunnissa pitää laatia tulijoiden tarvitsemia palveluja ja tukitoimia käsittelevä kotouttamisohjelma.
Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävillä toimilla on tarvetta, sillä osa maahanmuuttajanuorisosta oireilee jo, sanoo työministeriön maahanmuuttoasioiden valmistelusta vastaava johtaja Mervi Virtanen.
Hänen mukaansa syrjäytyminen uhkaa nuorison lisäksi usein maahanmuuttajanaisia, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia eivätkä opettele lainkaan kieltä tai hakeudu töihin. Tämän tapaisiin ongelmiin voitaisiin puuttua esimerkiksi henkilökohtaisten kotoutumissuunnitelmien teolla.
Hallituksen valmistelussa etenee myös maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jonka pääpaino on ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelemisessa Suomeen. Jos hallitus aikanaan siunaa ohjelmatyöryhmän näkemykset, merkitsee se isoa muutosta ulkomaalaispolitiikan linjaan.
Maahanmuutosta toivotaan merkittävää keinoa paikata työvoimapulaa, joka väestön vanhetessa uhkaa. Työvoiman riittävyyden näkökulmasta Suomen ikärakenne on vuonna 2020 yksi EU-maiden epäedullisimmista.
"Ulkomaalais- ja kotouttamislainsäädäntömme on viritetty humanitäärisistä syistä tapahtuvan maahanmuuton näkökulmasta; uusi haaste on kuitenkin työperäinen maahanmuutto", työministeri Tarja Filatov (sd.) painotti torstaina.
Maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelijat ovat pohtineet keinoja, joilla työperäistä maahantuloa voitaisiin hallita ja samalla madaltaa kynnystä tulla pohjoiseen ja syrjäiseen Suomeen. Keinovalikoimaan ehdotetaan esimerkiksi työlupien saannin sujuvoittamista. Myös työhön tulevan perheenjäsenet saisivat oikeuden tehdä töitä.
"Jotta maahanmuuttaja pärjäisi suomalaisessa työelämässä sen ensimmäisen työpaikan jälkeenkin, hänen perusasioidensa pitää olla kunnossa. On pohdittava, miten kielen opetus järjestetään, mikä on työnantajan ja yhteiskunnan vastuu", Filatov luettelee.
Asenteissa
paljon tekemistä
Filatovin mukaan tällä hetkellä lähdetään siitä, että Suomessa noudatetaan edelleen niin sanottua saatavuusharkintaa.
Se tarkoittaa, ettei ulkomailta tuleville myönnetä työlupia sellaiselle toimialalle, jolle on olemassa kotimaista työtöntä työvoimaa. Säännöksestä ehdotetaan luovuttavan myöhemmin työvoimapulan kolkutellessa.
Ministerin mukaan savottaa riittää myös rasististen asenteiden kitkemisessä Suomesta, vaikka tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin aiempaa myönteisemmin. Asenteet näyttävät muuttuneen laman jälkeen kaikissa väestöryhmissä.
Filatov painottaa viestimien roolia asenneilmaston muodostumisessa. Hänen mielestään maahanmuuttajia koskeva uutisointi on viime vuosina parantunut.
"Mutta edelleen kärjistykset nousevat esille. Vasta oli esimerkiksi juttuja siitä, mitä tukia turvapaikanhakija saa ja miten he voivat rahastaa yhteiskuntaa."
Filatov kertoo kyselleensä asiantuntijoilta jutuissa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyydestä. "Osoittautui, että ne sisälsivät paljon virheellistä tietoa."