Riippumaton tutkimusryhmä arvostelee Pentagonin korkeinta johtoa vankilaskandaalista, mutta ei kuitenkaan nimeä vastuullisia.
Ensimmäiset kuvat Abu Ghraibin rikoksista levisivät maailmalle kolme kuukautta sitten. Vankilan eronnut komentaja, prikaatikenraali Janis Karpinski on antanut ymmärtää, että vastuu ulottuu Pentagoniin ja Valkoiseen taloon saakka. Kuitenkin vain muutama alempiarvoinen sotilas on saatettu vastuuseen irakilaisvankien kidutuksista ja häpäisystä.
Kaikki tärkeät kysymykset ovat yhä vailla vastausta. Vieläkään ei tiedetä, millaista vankien kohtelu todella oli ja millaista se on tällä hetkellä, millaisia sääntöjä on noudatettu ja kuka niitä on antanut. Tuskinpa noin laajoihin kidutuksiin amerikkalaissotilaat olisivat syyllistyneet, jos heidän olisi tarvinnut varoa esimiehiään. Esimiehet eivät kuitenkaan valvoneet alaisiaan. Miksi? Kuka kantaa vastuun pakkokeinojen käytöstä?
Puolustusministeri Donald Rumsfeld nimitti riippumattoman tutkimuskomission selvittämään vankilaskandaalia. Komissiota johti entinen puolustusministeri James Schlesinger. Vaikka raportin mukaan Pentagonin korkein johto ja sodanjohto kantavat raskaan vastuun Abu Ghraibin vankilaskandaalista, ministeri ja kenraalit eivät osallistuneet vankien häpäisyyn ja kidutukseen eivätkä antaneet niille erillistä lupaa. He loivat kuitenkin niille otollisen ympäristön laiminlyömällä valvontavelvollisuutensa.
Schlesingerin raportin mukaan irakilaisvankien pahoinpitelyssä ei ollut kyse muutamien yksilöiden kurittomuudesta, kuten Yhdysvallat on tähän saakka antanut ymmärtää. Sen sijaan kyse oli laajemmasta kurinpidon laiminlyönnistä, ja tutkinnassa on 300 väärinkäytösepäilyä.
Tilannetta Abu Ghraibin vankilan yövuoroissa kuvataan raportissa "eläimelliseksi" menoksi. Kuitenkin raportissa puhutaan johtamistavoista, kun olisi pitänyt etsiä vastaus kysymykseen, kuka Pentagonissa ja sotilasjohdossa määräsi, hyväksyi ja salli pidätettyjen kidutuksen.
Raportissa ei selvitetä, mikä osuus Rumsfeldin hyväksymillä, kipuun ja nöyryytykseen perustuvilla kuulustelumenetelmillä oli Abu Ghraibin, Afganistanin ja Guantánamon tapahtumiin. Sen sijaan siinä listataan suuri joukko vankiloiden toimintaan, komentojärjestelmiin ja sotilaiden koulutukseen liittyviä ongelmia. Monet niistä olivat tiedossa jo ennen raporttia.
Raportti ei vieläkään anna vastausta siihen oleelliseen kysymykseen, kuka lopulta kantaa vastuun tapahtumista. Vastausten sijaan raportti herättää uusia kysymyksiä. Kuinka riippumaton riippumattomaksi mainostettu komissio tosiasiassa oli, kun kaikki komissioon jäsenet olivat Pentagonin tärkeän neuvonantajaryhmän jäseniä?
Työryhmä kuuli pariinkin otteeseen Rumsfeldiä, joka kongressissa ilmoitti kantavansa täyden vastuun skandaalista. Yhdysvalloissa täysi vastuu ei näytä merkitsevän eroa ministerin tehtävistä - ainakaan vielä.
Keskiviikkona julkistettiin myös armeijan sisäinen tutkimus. Sen mukaan jopa useat kymmenet armeijan tiedotuspalvelun jäsenet syyllistyivät väärinkäytöksiin Irakin vankiloissa. Siinä moititaan myös USA:n Irakin-joukkojen komentajaa Ricardo Sanchezia siitä, ettei hän kiinnittänyt huomiota Abu Ghraibin ongelmiin.