Vastuu yh­teis­kun­nal­ta kylille

Kainuun kylätoimintapäivillä Pelsolla sunnuntaina puhunut ohjaaja Markku Pölönen kehottaa kylien asukkaita ottamaan oman onnen avaimet pois yhteiskunnalta ja siirtämään ne visusti omaan taskuun.

Maalle palannut. Markku Pölönen kannusti kainuulaisia yhteistyöhön.
Maalle palannut. Markku Pölönen kannusti kainuulaisia yhteistyöhön.

Kainuun kylätoimintapäivillä Pelsolla sunnuntaina puhunut ohjaaja Markku Pölönen kehottaa kylien asukkaita ottamaan oman onnen avaimet pois yhteiskunnalta ja siirtämään ne visusti omaan taskuun. Peräkylän Bertolucciksi tituleerattu tuore maalle muuttaja haluaa yhteisvastuun, yhdessä tekemisen ja keskinäisen kunnioittamisen nousevan kylillä uuteen kukoistukseen.

"Ei syytetä enää yhteiskuntaa vaan ajatellaan, että ken maalla tahtoo asua, sen on taisteltava. Perustetaan yhteisvastuujoukkoja, joiden saavutuksia ulkopuoliset saavat ihmetellä", Pölönen maalaili.

25 vuoden helsinkiläisyyden jälkeen Kontiolahden pienelle kylälle paluuta tekevä Pölönen näkee EU:n pajatsona, jota on pelattava viisaasti ja koko ajan. Muissa maissa pelin henki on jo ymmärretty, Suomessa ei vielä.

"Yli puolet suomalaisista asuu aivan eteläisimmässä Suomessa. Suomi-neidon nilkat ovat siis pahasti turvoksissa, mutta vain 20 prosenttia kaupungissa asuvista tuntee itsensä kaupunkilaiseksi. Paluumuutosta haaveilee iso joukko, ehkä jopa 100 000 kaupungissa asuvaa."

Pölönen muistutti, että tutkijoiden mukaan seuraava suuri trendi on hiljaisuuden ja yksinkertaisuuden tavoittelu. Maaseudulla on siinä suuri mahdollisuus.

"Mutta nuorten on annettava mennä, sillä ei laivojakaan ole tehty satamassa ruostumaan. Joskus he kenties palaavat, kun mielessä elävät hyvät muistot kotikylän elämästä", Pölönen totesi.



Kunniaa Kuhmoon ja Paltamoon


Samoilla linjoilla juhlapuhujan kanssa oli paluumuuttajan puheenvuoron käyttänyt vaalalainen Tauno Anttonen. Maailmaa lentäjänä kiertänyt mies totesi ihmisen juurten olevan syvälle tajuntaan kaivautuneita elämänarvoja.

"Maaseudulla on ainutkertainen tilaisuus saada muuttajia juuri nyt, sillä suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidän lapsensa eivät enää halua maalle yhtä innokkaasti. Mökkiläisdemokratian kehittäminen on keskeinen asia muuttoliikkeen voimistamiseksi", Anttonen uskoo.

Pelson ympäristökoulussa pidetyssä juhlassa palkittiin ansioituneita kylätoimijoita.

Vuoden kainuulainen on Kuhmon Vartiuksessa asuva Sylvi Pöllänen, vuoden kylä Paltamon Vaarankylä.

Raadin mielestä Sylvi Pöllänen on tehnyt vuosikausia määrätietoista työtä kotikylänsä hyväksi. Tulisieluinen ja sitkeä nainen on ollut muun muassa Vartiuksen entisen koulun remontoinnissa tärkeä vaikuttaja.

Vaarankylä sai kiitosta pitkäjänteisestä kylänkehittämisestä ja hyvästä yhteistyöstä kylän sisällä ja muiden toimijoiden kanssa.

Kunniamaininnan saivat Puolangan Suolijärvi ja Hyrynsalmen Moisiovaara muun muassa vireän yrittäjyyden ansioista.

Juhlavieraille esiteltiin Pelsolla luotu Lumotun hallan tarina niin näyttämöllä kuin metsään tehdyllä retkellä.

Markku Pölöselle jätettiin kypsyteltäväksi myös ajatus suo-aiheisesta elokuvasta.

Ohjaajalle tehtiin selväksi, että Suomen suurimman suon kuivatus ja vankilan historia tarjoavat koko joukon kiehtovia tarinoita.

Ilmoita asiavirheestä