Markkinoilla on runsaasti leluja, joissa ei ole ollenkaan merkintöjä, tai jos niitä on, ne ovat vieraalla kielellä. Ostajan on syytä muistaa, että vaikka lelujen turvallisuudesta vastaa elinkeinonharjoittaja, mikään laki ei vapauta vanhempia ja kasvattajia lasten leikkien valvomisesta. Käytännössä lopullinen vastuu on aina kasvattajan.
Tuoteturvallisuuslain mukaan lelujen turvallisuudesta vastaa elinkeinonharjoittaja, mikä sälyttää vastuun sekä valmistajalle, maahantuojalle että myyjälle. Laissa säädetään, ettei tuote tai palvelu saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Lelujen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon lapselle tyypillinen käyttäytyminen, joka ei vastaa aikuisen taitoja.
Ei ennakkohyväksyntää
Erittäin yleisesti uskotaan, että Suomessa myytävät lelut ovat suoriutuneet viranomaisten turvallisuustestistä, mutta näin ei ole. "Kuluttajavirasto valvoo kaikkia kaupassa olevia leluja ja tulli lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotavia, kumpikin tosin vain pistokokeilla. Muuhun meillä ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja", kertoo apulaisjohtaja Tomi Lounema kuluttajavirastosta.
Vuonna 2001 kuluttajavirastossa oli yhdeksän lelujen turvallisuusprojektia ja niissä näytteinä 230 lelua. Kaikki vaatimukset täytti alle puolet, 106 lelua. Puutteita rakenteessa tai koostumuksessa oli 63 lelussa. Puutteita merkinnöissä löytyi 91 lelusta. Vapaaehtoisesti markkinoilta poistettiin lähes joka neljäs, 52 lelua.
Tuoreessa joululelutestissä tutkittiin 101 lelua, joista 60 läpäisi tutkimukset, 35:ssä oli merkintäpuutteita ja kuudessa lelussa vakava turvallisuuspuute. Neljästä lelusta lähti irti pieniä osia, yhdessä nukessa oli liikaa fenolia ja yhden leikkiteltan tarra otti niin tiukasti kiinni, ettei lapsi omin voimin päässyt teltasta ulos.
Tomi Lounema kehottaa vanhempia tai muita lelujen hankkijoita vaatimaan merkinnät ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Lelut ja lastenhoitotarvikkeet on syytä asentaa, koota, tarkastaa ja huoltaa käyttöohjeen mukaan. Ikäsuositusta ei kannata ali- tai yliarvioida, sillä tietyt lelut vaativat tietyn kehitystason. Jos lelu tai väline vaatii suojaimet, lapsi on syytä opettaa käyttämään niitä, ja opastajan on itse näytettävä esimerkkiä.
Laki edellyttää, että elinkeinonharjoittaja ilmoittaa oma-aloitteisesti viranomaisille, mikäli huomaa valmistamansa tai myymänsä tuotteen aiheuttavan vaaraa, mutta myös kuluttaja voi kääntyä terveystarkastajan, lääninhallituksen tai kuluttajaviraston puoleen.
Irtoavat osat vaarallisia
Viranomaiset voivat niin harkittuaan määrätä virheellisen lelun tai muun tavaran myyntikieltoon. Siinä tapauksessa myyjä tavallisesti vetää lelun vapaaehtoisesti markkinoilta ja korvaa kuluttajille myydyt virheelliset tuotteet.
Pienet irtoavat osat tai vauvaikäisten lelujen väärä muoto voivat aiheuttaa tukehtumisen. Vaunulelut, avainhihnat tai lelujen ja vaatteiden narut voivat kiertyä lapsen ympärille, mikä saattaa johtaa kuristumiseen.
Jotkin lelut tai kuulokkeilla käytettävät välineet voivat aiheuttaa meluvammoja. Leikkivälineistä tai huonekalujen päältä on varsinkin pienimpien helppo pudota. Oman vaaransa aiheuttavat myös lentävät esineet, lingot ja muut aseet.
"Erityisen tarkkana pitää olla hankittaessa leluja tai lastenhoitotarvikkeita käytettyinä. Niin kannatettavaa kuin kierrätys onkin, käytettyjen tavaroiden kohdalla ongelmat yleensä kertautuvat. Aina on syytä tarkistaa, ovatko käyttöohjeet tallella, onko tavaraa huollettu ja miten sitä on kohdeltu. Hintoja vertailtaessa kannattaa muistaa, että uudemmissa tuotteissa on yleensä otettu huomioon tuoreemmat turvallisuusvaatimukset", Tomi Lounema neuvoo.