”Olen koko ikäni maksanut veroja." Näin moni ikääntynyt henkilö perustelee oikeuttaan saada sairaudesta, iästä tai muusta syystä yhteiskunnan rahoittamia palveluja.
Miten esimerkiksi nuorena vammautunut, syntymästään saakka kehitysvammainen tai muuten normaalista yhteiskunnan toiminnasta syrjään jäänyt kansalainen perustelee vastaavaa oikeutta? Perusteena ei voi olla verojen maksaminen, koska heillä ei ole työtuloja tai varallisuuteen perustuvaa veronmaksukykyä.
Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on periaatteessa samat oikeudet varallisuudesta tai varattomuudesta riippumatta, mutta kysymys on siitä, miten tämä oikeus käytännössä toteutuu.
Valtio ja kunnat keräävät veronmaksukykyisiltä kansalaisilta valtion ja kunnan veroina sitä varallisuutta, joilla yhteiskunnan jäsenten palvelut rahoitetaan. On myös paljon muita taloudellisia toimintoja kokonaisuuden rahoittamiseksi, mutta niistä ei tässä yhteydessä enempää.
Kunnat saavat valtionosuuksina osan riippuen siitä, miten varoja on kulloinkin kerätty. Maksukykyiset päättäjät varjelevat etujaan niin pääoma- kuin ansiotulojenkin osalta ja veronkierroilla katoaa miljardeja yhteiskunnan kipeästi tarvitsemaa varallisuutta.
Vastaavaa tapahtuu kunnissa. Joka vuosi viilataan kymmenyksen tarkkuudella veroprosentteja. Usein jopa niin, että taloudellinen liikkumavara on nolla. Hoida siinä sitten asiallisesti lakien mukaiset velvoitteet. Tämä johtaa mitä erilaisimpiin ongelmiin niin terveydenhuollon kuin vanhuspalvelujen suhteen.
Viimeaikaisten karmeiden esimerkkien jo aikaisempien lisäksi luulisin herättävän päättäjät ymmärtämään, että näin ei voida jatkaa. Kunnat ovat ajaneet alas omat vanhuspalvelut ja siirtäneet ne ”kilpailutuksen” kautta mitä erilaisimmille, usein ulkomaisten pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin.
Jo nyt paljastuneiden karmeiden esimerkkien vanhusten kohtelusta luulisi herättävän kuntapäättäjät muuttamaan toimintalinjaansa.
Vastuu jo tapahtuneista lankeaa kuntapäättäjille. Vastuuta ei voi kiertää millään tekosyyllä. Olisi hyvä tietää, mitä nämä näennäiset säästöt ovat, joiden nimissä palveluja ulkoistetaan ja mitä kelvottomiksi osoittautuneiden yritysten toiminnan haltuunotto maksaa?
Sote kaatui omaan mahdottomuuteensa. Puoluepoliittiset tavoitteet osoittautuivat mahdottomiksi sovittaa perutuslain raameihin.
Lopuksi totean, että viime vuosina paljon Kempeleen terveyskeskus- ja OYSin palveluja käyttävänä olen tyytyväinen saamiini palveluihin.
Tämä koskee ennen kaikkea kiireellisiä palveluita. Kiireettömät palvelut kuntalaisen näkökulmasta ovat vaikeutuneet syystä, että osa Oululaisista ja muista ympäristökunnista palveluja tarvitsevista ovat hakeutuneet Kempeleen terveyskeskuksen palvelujen käyttäjiksi. Tämänkin on aiheuttanut laki valinnanvapaudesta.
Paavo Talala
Kempele
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.