Tämän kuun alussa Suomen kaakkoisrajalla tehtiin kyseenalainen ennätys, kun rekkajono ulottui Vaalimaalta aina Haminaan saakka. Mittaa jonolla oli peräti 40 kilometriä ja rekkoja siinä lähes tuhat. Vaikka tilanne olikin poikkeuksellinen, eivät horisonttiin ulottuvat rekkajonot erityisesti Kaakkois-Suomen kahdella tärkeällä raja-asemalla ole harvinaisia. Viimeksi tämän viikon alussa Vaalimaan jonolla oli mittaa noin 20 kilometriä.
Suomalaisten kuljetusyrittäjien kannalta tahmea rajanylitys ei ole enää yhtä suuri ongelma kuin aiemmin. Näin on yksinkertaisesti siksi, että ylivoimaisesti suurin osa rajan ylittävistä ajoneuvoista on venäläisiä. Näistä jopa neljännes on autonkuljetusrekkoja. Tolkuttomat jonot ovat kuitenkin ongelma myös Suomelle, muun muassa liikenneturvallisuussyistä. Kymmenien kilometrien rekkaruuhka haittaa jo kohtuuttomasti paikallisten ihmisten ja kaikkien muidenkin liikkumista.
Rekkaruuhkien tärkeä syy on Venäjän vahva talouskasvu. Lähes 150-miljoonaisella kansalla on nyt ostovoimaa aivan toisin kuin muutama vuosi sitten. Siksi tavaraa tuodaan maahan teiden täydeltä. Se ei kuitenkaan ole hyväksyttävä selitys rajan tukkoisuudelle. Tullitarkastukset ja muut maahantuontiin liittyvät toimet pitää järjestää tilanteen vaatimusten mukaan.
Pahimmat pulmat aiheutuvat Venäjän viranomaisten toimista. Heinäkuun jättiruuhkakin syntyi ennen kaikkea Venäjän puolen ongelmien takia. Suomen tullista ajokit menivät läpi noin viidessä minuutissa, kun Venäjällä yhden auton tullaukseen meni noin puoli tuntia. Kun autoja tulee rajalle satoja päivässä, ruuhkia syntyy varmasti, jos väkeä ei ole tarpeeksi tullausta hoitamassa.
On kuitenkin lähes surkuhupaista, että kun Venäjän tullin kapasiteetti on liian pieni, rajan itäpuolella löytyy kuitenkin kasapäin muuta virkahenkilöstöä tekemässä omia tarkastuksiaan. Tällä viikolla Venäjältä palannut Suomen tullin pääjohtaja Tapani Erling mainitsi paljonpuhuvasti, että kun rajalla periaatteessa tarvittaisiin vain tullimiehet ja rajamiehet, vastassa on nyt kuudesta seitsemään erilaista viranomaistahoa liikennemiliisistä eläin- ja kasvinsuojeluviranomaisiin. Ei ihme, jos jonoja syntyy.
Venäjän asia on hoitaa rajamuodollisuudet toimiviksi, ja malliksi sopivat EU-maiden ratkaisut. Maan, joka pyrkii Maailman kauppajärjestön jäseneksi, pitää saada ulkorajansa toimimaan. Moni Venäjällä epäilemättä hyötyy nykyisestä käytännöstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua maan korkeimmalta huipulta.
paakirjoitus@kaleva.fi