Uuden eduskunnan ryhmäjohtajat ovat tehneet erittäin arveluttavan esityksen heti ensi töikseen. He haluavat siirtää päätösvallan kansanedustajien palkkioista ulkopuoliselle elimelle.
Uusi eduskunta on ehtinyt edustaa kansaa vasta muutaman viikon, mutta se on tekemässä jo nyt hyvin epäkansanvaltaisen päätöksen. Eduskuntaryhmien johtajat esittävät nimittäin kansanedustajien palkkiolakiin muutosta, joka siirtäisi päätösvallan kansanedustajien työstään saamista korvauksista talon ulkopuolelle eli eläkeläisvirkamiehistä koostuvalle palkkiotoimikunnalle.
Ryhmäjohtajat jättivät vaivihkaa viime perjantaina juuri ennen viikonloppulomaa lakialoitteen asiasta. Sen mukaan "on tarkoituksenmukaista, että kansliatoimikunnan osuus päätöksenteosta poistetaan ja palkkiotoimikunnalle annetaan lopullisestikin muodollinen päätösvalta asiassa", ryhmäjohtajat perustelevat lakialoitetta. Aloitteella on huippukiire: se aiotaan hyväksyttää eduskunnassa vielä ennen kesälomia.
Vaivihkaisuus ja tarve hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä heti eduskuntakauden aluksi paljastavat, että ryhmäjohtajat tietävät itsekin liikkuvansa heikoilla jäillä. Ikävät asiat halutaan hoitaa pois heti vaalien jälkeen toivossa, etteivät äänestäjät muista niitä enää vaaleissa. Edellinen eduskunta menetteli myös arveluttavasti, kun se nostatti silloin perustamansa palkkiotoimikunnan avulla tuntuvasti omia palkkojaan. Tyylikkäämpi tapa olisi ollut, että kansanedustajien palkkioiden korotus olisi tullut voimaan vasta tämän eduskuntakauden alussa.
Eduskunta äänesti kansanedustajain palkkiolain muutoksesta toukokuussa 2000, runsas vuosi vaalien jälkeen. Silloinen lain muutos irrotti kansanedustajien palkkiot valtion virkapalkoista, ja siirsi esityksen teon kansanedustajien palkkioista eduskunnan ulkopuoliselle palkkiotoimikunnalle. Siihen nimettiin ministeri Jaakko Iloniemi, varatuomari Jussi-Pekka Alanen ja oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen, kolme eläkeläistä.
Kansanedustaja on palkkionsa ansainnut, ja kansan edun mukaista on maksaa eduskuntatyöstä niin hyvä korvaus, että taloon saadaan hyviä ja osaavia edustajia. Kansanedustajan palkkion maksun ja kaikkien siihen liittyvien järjestelyjen pitää kuitenkin tapahtua läpinäkyvästi ja hyviä tapoja noudattaen. Ryhmäjohtajien aloite poikkeaa näistä periaatteista hyvin arveluttavalla tavalla.
Aloite sisältää ajatuksen, että eduskunta pesisi kokonaan kätensä edustajien palkkioista. Nykyisen lain mukaan palkkitoimikunta tekee vain esityksen ja eduskunnan kansliatoimikunta eli eduskunnan korkein johto hyväksyy sen. Ryhmäjohtajien esityksen mukaan palkkitoimikunnan ehdotuksia ei tuotaisi enää kansliatoimikunnan vahvistettavaksi. Toimikunnan esitys jäisi sellaisenaan voimaan.
Ajatus on epäterve poliittisen vastuun ja eduskunnan budjettivallan kannalta. Perustuslain mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Nyt se aikoo kuitenkin siirtää päätösvaltaansa ulkopuoliselle elimelle. Sellaista ei voi hyväksyä.
Parlamentarismin keskeisiin periaatteisiin kuuluu poliittinen vastuu. Jos eduskunta hyväksyy ryhmäjohtajien esityksen, se siirtää omaa budjettivaltaansa kolmijäseniselle palkkiotoimikunnalle, jonka ei tarvitse vastata päätöksistään poliittisesti missään eikä kenellekään. Toimikunta joutuu korkeintaan julkisen kritiikin kohteeksi, mutta siitä selviää olkapäitä kohauttelemalla.
Eduskunnan on pidettävä kiinni budjettivallastaan kaikilta osin. Kansanedustajat saavat työstään nykyisin niin hyvän korvauksen, että sen vastapainona on kohtuullista edellyttää heiltä vastuunkantoa myös kiusallisista päätöksistä eli kansanedustajien palkkioista.