Kolumni

Vastuu Kii­min­gin idea­par­kis­ta on nyt Topin ja valtion yh­tei­nen

On mahtavaa, että Ideapark Kiiminki saatiin käyntiin valtionyhtiön toimesta, vaikka liikekeskusta on kaikkein eniten arvosteltu juuri valtion taholta. Ympäristöministeri Jan Vapaavuori tykkää, että kauppakeskuksia on liikaa, ja että ideaparkin kokoiset keskittymät syövät yhdyskuntarakennetta.

On mahtavaa, että Ideapark Kiiminki saatiin käyntiin valtionyhtiön toimesta, vaikka liikekeskusta on kaikkein eniten arvosteltu juuri valtion taholta. Ympäristöministeri Jan Vapaavuori tykkää, että kauppakeskuksia on liikaa, ja että ideaparkin kokoiset keskittymät syövät yhdyskuntarakennetta.

Ei ole sattumaa, että Topi Sukari valitsi urakoitsijaksi juuri Destian, entisen Tieliikelaitoksen. Sukari myönsi, ettei rahoitusta olisi tullut ilman kumppanuutta valtionyhtiön kanssa.

Äkikseltään monet asiat tuntuvat loksahtavan paikalleen. Taantumassa näkyy taas valoa, alueelle tulee työpaikkoja ja suomalaiselle metsäteollisuudelle kysyntää. Vaikka Destia on täysin kokematon kauppakeskusurakoissa, Metsäliiton Puuteollisuudella, Finnforestilla on sitäkin enemmän sekä kotimaista että kansainvälistä osaamista.

Metsäliitto on 130 000 metsänomistajan osuuskunta. Se on kuuluista ympäristöystävällisyydestään ja sertifikaateistaan. Finnforest on rakentanut Tescon myymälöitä Englannissa ja Raision Ikean.

Valtio hyökkäsi kiinteistöalalle kuin uusi peluri puskasta. Miksi infraan erikoistunut valtion liikelaitos lähti alalle, jossa on ylitarjontaa jo valmiiksi? Rakennusalalla eletään tiukkoja aikoja. Kilpailu urakoista on kovaa ja sopeutustoimet ovat päällä kaikissa suurissa rakennusyhtiöissä.

Suurta ihmetystä herättää Topi Sukarin toteamus, ettei rahoitusta olisi irronnut ilman kumppanuutta valtion omistaman yhtiön kanssa. Ovatko rahoitusmarkkinat niin sekaisin, etteivät ne luota mihinkään muuhun kuin valtioon? Ovatko YIT, Lemminkäinen, Skanska, NCC, SRV, Hartela, Lujatalo ja Peab-Seicon pelkkää vilttiketjua? Sukarin ja Destian urakkasopimuksen sisältö on liikesalaisuus, mutta ei voi olla miettimättä sitäkään, mikä on valtion rooli rahoituksessa, ja onko valtio takaamassa jotakin.

Suomalainen arkkitehtuuri ja laadukas puurakentaminen pääsevät näkösälle Kiimingissä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja ideaparkki valmistuu marraskuussa 2011. Voisiko jotakin mennä pieleen? Loppuvatko Sukarilta rahat? Entäs jos taantuma syvenee ja pitkittyy ja rahoittaja vaatii lisää vakuuksia? Saisiko valtio syliinsä keskeneräisen kauppakeskuksen?

Jos rahat loppuvat, ideaparkin rakentaminen loppuu ja tappion kärsii Sukari. Jos laskelmat menevät pieleen ja urakasta tulee tappiota, se menee Destian piikkiin. Jos oikein sössitään, niin valtio saa turpaan.

Vielä syksyllä Sukari ilmoitti rahoittavansa Kiimingin myymällä liikekeskuksiaan. Toistaiseksi kaikki reilut kymmenen on myymättä. Huonoja kauppoja hän ei suostu tekemään, vaan sanoo ottavansa mieluummin halpakorkoista lainaa.

Lempäälälle olisi ulkomaisia ostajia jonossa, mutta Sukari ei suotu esikoistaan myymään. Kiiminki sen sijaan on myynnissä jo rakennusvaiheessa, koska sillä pitää rahoittaa seuraava parkki Pieksämäellä. Eikä Vihdistäkään ole vielä luovuttu Vapaavuoren vastustuksesta huolimatta.

Uutinen Sukarin ja Destian välisestä urakkasopimuksesta oli yllätys niin kilpailijoille kuin osalle valtioneuvostoakin. Työministeri Tarja Cronberg piti erikoisena sitä, että urakoitsijana on valtion omistama yhtiö.

Seuraavan parin vuoden ajan Topi Sukarilla ja Suomen valtiolla on yhteinen vastuu ja intressi Kiimingin ideaparkin onnistumisesta. Tätä urakkaa ei passaa sössiä.

***

"Parhaassa mahdollisessa koulussa kasvatetaan lapsen luonteen hyveitä ja opettajan sydän hehkuu", Jaakko Heinimäki evästää Educa-messuille kokoontuvia opettajia.