Hollantilaiset näyttivät myös torjuvan EU:n perustuslain. Kansanäänestystä edeltävänä päivänä tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan vastustajien osuus oli Hollannissa jopa suurempi kuin Ranskassa. Hollannissakin vastustajat tulevat eri poliittisista leireistä, ja vastustus on kohdistunut sellaisiin asioihin, joilla ei ole juurikaan tekemistä koko perustuslain kanssa.
Maan poliitikot yrittivät vielä viime hetkellä kääntää vastustajien kantoja ja korostivat perustuslain merkitystä Hollannin tulevaisuudelle. Vastustus kohdistuu epäsuosittuun pääministeri Jan Peter Balkenenden oikeistokeskustalaiseen hallitukseen, poliittiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen.
Hallitus on tunnustanut, että gulden liitettiin liian alhaisella arvolla euroon. Myös ulkomaalaispolitiikka aiheuttaa maassa vastarintaa viime syksynä tapahtuneen ohjaaja Theo von Goghin murhan vuoksi.
"Hollannin täytyy pysyä eurooppalaisen päätöksentekoprosessin keskellä. Ei-äänten voittaessa Hollanti jää ulos Euroopan tulevaisuutta koskevista keskusteluista", sanoi pääministeri Balkenende.
Ranskan tulos
helpottaa valintaa
Pääministerin mukaan Ranskan kansaäänestyksen jälkeen on entistä tärkeämpää, että hollantilaiset äänestävät kyllä, koska perustuslaki on tie tulevaisuuteen.
Hollantilainen EU-komissaari Neelie Kroes koitti vedota hollantilaisten itsetuntoon. "Ranska ei ole Euroopan pomo." Kroesin mukaan olisi mielenkiintoista nähdä, kun muut ratifioisivat sen ja ainoastaan Ranska jäisi ulos.
Poliitikot pelkäsivät, että hollantilaisten on helpompi äänestää vastaan Ranskan tuloksen jälkeen, ja näin lisätä vastustajien jo olemassa olevaa etumatkaa. "Se helpottaa äänestämään ei, koska Hollanti ei olisi silloin eristetty", sanoi hallituspuolue D-66 -puolueen varapuheenjohtaja Lousewies van der Laan.
Hallitus on ilmoittanut noudattavansa äänestyksen tulosta, jos siihen osallistuu 30 prosenttia kansalaisista. Kansanäänestys on Hollannissa ainoastaan neuvoa antava, eikä perustuslaki sitä tunne. Kysymyksessä on ensimmäinen kansanäänestys vuoden 1848 jälkeen.
Huippukokous tekee
ratkaisun
Hollannin "ei" todennäköisesti tekee lopun perustuslaista nykyisessä muodossaan. Kahden perustajajäsenen hylkäämisen jälkeen tuskin on mahdollisuuksia yrittää saada sitä läpi näissä maissa. Perustuslakisopimusta ei aiota avata. EU:n huippukokous keskustelee perustuslain kohtalosta 16. ja 17. kesäkuuta pidettävässä huippukokouksessa.
Britanniassa kansanäänestyksen järjestäminen näyttää kuivuvan kokoon, mutta pääministeri Tony Blairin kerrottiin odottavan huippukokouksen päätöstä ennen kuin julistaa perustuslain "kuolleeksi".