EU-johtajat eivät aio noin vain haudata unionin uutta perustuslakia, vaikka ranskalaiset torjuisivat sen kansanäänestyksessä sunnuntaina.
Unionin johdon odotetaan yleisesti kehottavan muita maita jatkamaan lain ratifiointia, oli Ranskan vaalitulos mikä tahansa. Tanska ja Irlanti ovatkin jo ilmoittaneet, että ne järjestävät omat kansanäänestyksensä joka tapauksessa.
Käytännössä lakia on kuitenkin erittäin vaikeaa pitää hengissä ilman Ranskaa, sillä sen voimaantuloon tarvitaan kaikkien maiden hyväksyntä.
Perustuslain pitäisi tulla voimaan marraskuussa 2006, joten aikaa mahdollisen ongelman selvittelylle on reilu vuosi. Perjantaina julkaistut viimeiset gallupit ennustivat Ranskassa voittoa lain vastustajille.
Aiemmin on arveltu, että perustuslakia vastaan äänestäviä EU-maita voitaisiin painostaa hyväksymään laki uudessa kansanäänestyksessä tai vaihtoehtoisesti jopa eroamaan unionista. Ranska on kuitenkin unionin perustajamaa ja yksi sen suurimmista jäsenistä, joten poliittinen uhkailu on sen kohdalla varsin vaikeaa.
Hyväksyykö EU
"väärän" tuloksen?
Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker on jo tarjonnut Ranskalle ja keskiviikkona äänestävälle Hollannille uutta äänestystä, jos tulos on ensimmäisellä kerralla "väärä".
Ranskalaisten mielestä äänestys jossa vain yksi tulos sallitaan, on kuitenkin kaukana demokratiasta.
"Käskeekö herra Juncker meidän äänestää uudelleen myös silloin, jos tulos on kyllä", ranskalainen parlamentaarikko Christine Boutin kyseli.
Täysin ainutlaatuista uusi äänestys ei EU:ssa olisi. Tanska äänesti uudestaan Maastrichtin sopimuksesta 1993, mutta vasta sen jälkeen, kun maa oli neuvotellut itselleen oikeuden jäädä EU:n siirtolais- ja puolustuspolitiikan sekä euron ulkopuolelle.
Irlanti hyväksyi puolestaan Nizzan sopimuksen toisessa kansanäänestyksessä 2002. Ensimmäisellä kerralla vain joka kolmas äänestäjä vaivautui uurnille.
Ranskassa äänestysprosentin odotetaan kuitenkin nousevan melko korkeaksi. Uuden äänestyksen tarvetta ei muutenkaan voi perustella kansalaisten välinpitämättömyydellä, sillä perustuslaista on käyty Ranskassa poikkeuksellisen aktiivinen kansalaiskeskustelu.
42 miljoonaa
äänioikeutettua
Viimeiset äänestyspaikat sulkeutuvat Ranskassa sunnuntai-iltana yhdeltätoista Suomen aikaa. Vaalissa on yhteensä noin 42 miljoonaa äänioikeutettua.
Yhdeksän EU-maata on jo aiemmin ratifioinut perustuslain. Saksa, Itävalta, Liettua, Italia, Kreikka, Slovenia, Unkari ja Slovakia hyväksyivät lain parlamenteissaan. Espanjassa järjestettiin kansanäänestys.