Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vahvistaa, että hänen johtamansa punamultahallitus tulee muuttaman työmarkkinatukea vastikkeelliseksi, vaikka muun muassa Kuntaliitto on jo älähtänyt vastaan. Muutos sisältyy ensi viikolla julkistettavaan hallituksen työllisyysohjelmaan.
Vanhasen mielessä vastikkeettoman työmarkkinatuen keston rajaamisessa on kyse merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta, jolla parannetaan työllistymisen mahdollisuutta.
"On sekä yhteiskunnan että työttömien ihmisten etu, että työmarkkinatuki rajataan vastikkeelliseksi", Vanhanen sanoo. Hän lupaa hallituksen esityksen jo kevättalvella. Uudistuksen on määrä astua voimaan ensi vuonna.
Vanhanen torjuu perusteettomana Vasemmistoliiton lappilaisen kansanedustajan Markus Mustajärven väitteen siitä, että työmarkkinatuen määräaikaistaminen on osa keskustan uudelleen lämmittelemää työreformia. Mustajärvi ihmettelee, että nyt koko hallitus on valitsemassa työkalukseen täsmäkohdennetun giljotiinin, joka tulee rasittamaan myös kuntataloutta.
Vanhanen muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvataan valmistella malli, jossa tietyn työttömyysajan jälkeen työmarkkinatuen saannin ehtona edellytetään osallistumista aktiivitoimiin eli työhön, harjoitteluun tai koulutukseen.
"Malli on nyt valmistumassa", pääministeri huomauttaa.
Vastikkeettoman tuen raja ollaan vetämässä 500 päivään. Samalla aktiivitoimien tarjoaa lisätään.
Työllisyys yhä
ykkösasia
"Työllisyyskehitys on kaikkein keskeisin haaste myös vaalikauden kahdelle viimeiselle vuodelle. Se on myös hallituksen tiistaisen politiikkariihen tärkein asia", pääministeri Matti Vanhanen sanoo.
Hallitusohjelmassa asetettu tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tällä vaalikaudella ja työllisyysasteen nostaminen 70 prosenttiin uhkaa yhä jäädä haaveeksi.
"On vielä pitkä matka tähän tavoitteeseen", Vanhanen myöntää.
Se selittyy hänen mukaansa sillä, että alkuvaiheessa jouduttiin antamaan tasoitusta.
"Viime kuukaudet ovat olleet myönteisiä. Kun kausitasoitettuna katsoo kahdeksaa edellistä kuukautta, on menty koko ajan parempaan suuntaan. Hallituksen aloitusvaiheen jälkeen eurooppalainen apatia vielä jatkui ja Suomessakin pudottiin hallituksen lähtötasosta 20 000-30 000 työpaikkaa alaspäin. Sieltä on nyt päästy lähtötason yläpuolelle eli jos katsottaisiin pelkästään viimeistä vuotta, meillä olisi ihan hyvä suunta", Vanhanen toteaa.
Tämän hetken työmarkkinatilanne ei pääministeriä huoleta.
"On saatu laaja tulosopimus aikaan. Sillä luodaan edellytyksiä siihen, että Suomi voisi selvitä aika matalassa talouskasvussa. Uskon siihen, että sopimusaloilla kannetaan kokonaisvastuu. On myös perusteltu syy odottaa, että syntynyttä sopimuslinjaa noudatetaan myös muilla aloilla", Matti Vanhanen sanoo.
Kiristyslinja
ei ole edessä
Hallituksen budjettikehykset joutuvat jatkossa tosi tiukoille. Valtion menot uhkaavat puhkaista hallituksen sopimat menokehykset. Paineet menojen lisäämiseksi vain kasvavat.
Pääministeri Vanhanen rauhoittelee, että mitään kiristyslinjaa, saati leikkauksia, ei ole edessä. Uudistuksia pysytään tekemään myös vaalikauden lopulla.
"Ollaan sillä tavalla tiukalla, että valtiolle tuli kuntien valtionosuuksien palauttamisesta ylimääräinen 500 miljoonan euron lasku. Tätä ei budjettikehyksistä päätettäessä pystytty ottamaan huomioon. Sitä ei kukaan tiennyt."
Vaikka osa palautuksesta on lykätty vuodelle 2008, syövät valtionosuudet kahden seuraavan vuoden käyttämättömästä kehyksestä suuren osan.
"Tämä takia on oltava tiukkana. Mutta valtionosuusrahahan menee hyvään tarkoitukseen, kuntien palvelujen rahoitukseen. Se palvelee myös hallitusohjelman tavoitteita. Sen puoleen ei ole mitään moitittavaa", Vanhanen toteaa.
Kaikki tuloveron kevennykset on Vanhasen mukaan kuitenkin jo tehty, sillä hallitus on jo päättänyt vuosille 2006 ja 2007 tulevat kevennyksetkin. Liikkumatilaa on muissa veroissa ja maksuissa.
Matalapalkka-aloille Vanhanen lupaa tuen varmasti vuonna 2006. Hallituksella on hänen mukaansa myös valmius laskea noin viidellä prosenttiyksiköllä ravintoloiden ruokapalvelujen arvonlisäveroa, mikäli EU tämän hyväksyy.
"Tässä olisi kyse tuntuvasta, noin sadan miljoonan euron alennuksesta, jolla olisi merkittävä työn kysyntää lisäävä vaikutus", Vanhanen huomauttaa.
Hallituspuolueet ovat juuri päässeet sopuun opiskeluaikojen rajauksesta. Nekin esitykset tulevat eduskuntaan kevätkaudella. Tämä ja tuleva pääsykoeuudistus, josta on vielä neuvoteltava korkeakoulujen kanssa, tulevat myös koitumaan työmarkkinoiden hyväksi, Matti Vanhanen uskoo.
Alueellistaminen
tuottaa tulosta
Vaikka alueellistamistavoitteet ovat hieman tökkineet muun muassa Tekesin alueellistamisessa, hallitus ei pääministeri Vanhasen mielestä ole asettanut liian suurimittaisia tavoitteita. Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa ei asetettu mitään määrällisiä tavoitteita.
"Hallitus on lähtenyt liikkeelle eri tavalla kuin ennen. Ei tehdä yhtä suurta pakettia, vaan jokainen toimenpide arvioidaan erillisenä sen järkevyyden kannalta. Alueellistamisen pitää olla taloudellista, parantaa tuottavuutta, auttaa toimintatapojen uudistamista ja nojata myös niihin strategisiin tavoitteisiin, joita kullakin uudella sijoituspaikkakunnalla on. Siellä pitää olla koulutettua työvoimaa. Lisäksi päätökset toteutetaan sellaisella aikajänteellä, joka ottaa huomioon suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen" Vanhanen selvittää.
Miksikään tökkimiseksi alueellistamisen etenemistä ei Vanhanen mielestä voi kutsua. Hän ennakoi, että hallituksen lopussa puhutaan useista tuhansista maakuntiin siirtyvistä työpaikoista.
"Minulla on se vakaa käsitys siitä, kun tämän hallituksen toimikausi on ohi alueellistamispolitiikka tulee samaan aika hyvän arvosanan", pääministeri Matti Vanhanen kehaisee jo ennakkoon.