Vas­ta­voi­ma puree myös Mic­ro­sof­tiin

Microsoft hallitsee yhä suvereenisti maailman tietokoneohjelmistojen markkinoita, vaikka erityisesti Euroopassa on viime aikoina liputettu erilaisten avointen lähdekoodien ohjelmistojen ja erityisesti suomalaisen Linus Torvaldsin alunperin kehittämän Linuxin puolesta.

Pingviini pinnistelee. Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan Microsoftin Windows pysyy pc-koneiden ylivoimaisena käyttöjärjestelmä-ykkösenä. Linuxin markkinaosuus kasvaa vuoteen 2008 mennessä seitsemään prosenttiin nykyisestä kolmesta prosentista.
Pingviini pinnistelee. Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan Microsoftin Windows pysyy pc-koneiden ylivoimaisena käyttöjärjestelmä-ykkösenä. Linuxin markkinaosuus kasvaa vuoteen 2008 mennessä seitsemään prosenttiin nykyisestä kolmesta prosentista.
Kuva: Marja Seppänen-Helin/Lehtikuvan arkisto

Microsoft hallitsee yhä suvereenisti maailman tietokoneohjelmistojen markkinoita, vaikka erityisesti Euroopassa on viime aikoina liputettu erilaisten avointen lähdekoodien ohjelmistojen ja erityisesti suomalaisen Linus Torvaldsin alunperin kehittämän Linuxin puolesta.

"Olemme verranneet Suomen ja muun Euroopan tilannetta. Monissa muissa maissa kuntien valtuustot ovat jopa tehneet julistuksia avoimen lähdekoodin puolesta. Meiltähän ne puuttuvat, mutta silti Suomen kunnallishallinto käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ilman mitään julistuksia todella paljon", Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Heikki Lunnas sanoo.

Hallinnon työasemissa, niiden käyttöjärjestelmissä sekä toimisto-ohjelmissa Microsoftin markkinaosuus on Lunnaksen mukaan yli 90 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi internet-palvelimissa avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat hyvin yleisiä.

Oulun Tietotekniikan johtaja Pekka Packalénin mukaan myös Oulussa Linux on käytössä palvelinpuolella, mutta työasemiin avoimen koodin ohjelmistot eivät vielä ole päätyneet.

"Käyttöjärjestelmissä Linuxin ja Windowsin välinen hintaero ei ole niin suuri, että sillä olisi suurta merkitystä. Sen sijaan Microsoftin office-paketin korvaaminen jollain vapaan lähdekoodin toimisto-ohjelmistolla olisi jo kannattavaa", Packalén myöntää.

Packalénin mukaan ohjelmistojen vaihtaminen on siinä vaiheessa mahdollista, kun vapaan lähdekoodin maailma on saatu niin korkealaatuiseksi, ettei ylläpitoon ja ylimääräiseen sähläykseen tarvitse mennä.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvia vaihtoehtoja alkaa olla tarjolla jo niin paljon, että myös Microsoftin on pitänyt reagoida kilpailijoiden läsnäoloon.

"Ostajan kannalta tarkasteltuna on ihan mukavaa, että Microsoftin asema horjuu. Ostajalle toimiminen monopolitoimittajan kanssa on aina ongelma. Kaikki se, mikä tukee jonkinnäköisen vastavoiman syntyä, on aina positiivista", Packalén myöntää.



Viidenneksen
hinnanalennus


Microsoft on käyttänyt muun muassa rahaa asemiensa säilyttämiseen. Se on esimerkiksi merkittävillä hinnan alennuksilla ostanut itselleen jalansijaa suurten tietotekniikan käyttäjien keskuudessa.

"Mekin saimme reilu vuosi sitten selkeän alennuksen vuosihintoihin, sillä Microsoft tiputti tavallisia ylläpitohintoja 20 prosenttia. Se merkitsi meillekin aika paljon - kuusinumeroista lukua. Tämä luonnollisesti lämmittää mieltä", myhäilee Oulun kaupungin liikelaitoksena toimivan Oulun Tietotekniikan Pekka Packalén.



Suuret unohtavat
pienet kielialueet


Tietotekniikan osuus kuntien budjeteista on keskimäärin 1,7 prosenttia. Kulut ovat Heikki Lunnaksen mukaan kasvaneet koko ajan muun muassa tietotekniikkahenkilöstön lisääntymisen myötä.

Lunnaksen mukaan ohjelmistokehityksen tarkka seuraaminen eurooppalaisella tasolla onkin Suomen kunnille tärkeä paitsi talouden myös sisällön kannalta.

"EU ohjaa toimintoja yhä yhtenäisempään suuntaan, minkä vuoksi olemme hyvin kiinnostuneita eurooppalaisesta avoimen lähdekoodin kehitystyöstä. Pyrimme siihen myös myötävaikuttamaan. Vaikuttaminen on tärkeää senkin takia, että me olemme pieni kielialue ja isot yritykset eivät tee suomen- tai ruotsinkielisille kunnille suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmistoja. Esimerkiksi talousohjelmistojaan uusivat isot kaupungit vertailevat nykyään pelkästään kansainvälisiä tuotteita. joten jo ihan kilpailusyistä ja pienten kuntien tarpeiden takia tarvitsemme avointa lähdekoodia", Suomen Kuntaliiton Lunnas sanoo.

Ilmoita asiavirheestä