Se alkaa olla jo kuin maaginen mantra. Varsinkin kuntaministeri Mari Kiviniemen suusta se pullahtaa ulos joka kerta, kun hän avaa suunsa. "Rakenteita on muutettava ja hyviä käytäntöjä levitettävä."
Samaa Kiviniemi tarjoili lääkkeeksi myös Oulun kaupungin säästökuuriin, kun häntä hiljattain haastateltiin aiheesta televisiossa. Lause kuuluu Oulun omien virkamiestenkin vakiovastauksiin. Kai se on sitten uskottava. Toivottavasti taikasana auttaa, sillä palvelut on toki pelastettava.
Mutta mitä ovat nämä kaiken pelastavat rakenteet? Niiden avulla kun pitäisi aika pitkälle korvata esimerkiksi se hirvittävä ero, joka ennusteen mukaan kasvaa 15 vuodessa Oulun kaupungin henkilöstötarpeen ja eläköitymisen myötä supistuvan todellisen henkilöstömäärän välille.
Vuonna 2025 Oulu tarvitsisi asukkaittensa palvelujen tuottamiseen jo noin 11 600 työntekijää, mutta jäljellä olisi vain vajaat puolet siitä. Tällä hetkellä kaupungin palkkalistoilla on hieman vajaa 10 000 ihmistä.
Ennen tämä ero oli paha uhka, nyt siis suuri mahdollisuus. Jos niitä apuun huudettuja rakenteita muuttamalla onnistuttaisiin nipistämään pois edes neljännes (!) työvoimatarpeesta, säästyisi kaupungin rahoista jättipotti.
Toivottavasti rakenteiden muuttaminen ei silti tarkoita ainakaan sitä, että yksi tekee kahden työt.
Tai että siitä seuraisi vain paljon parjattua keskittämistä, joka loppupeleissä pistää ainoastaan kuntalaisen juoksemaan ja jonottamaan?
Vai muutetaanko rakenteita ihan konkreettisesti vaikkapa pykäämällä Oulun kaupunginsairaalan tyhjyyttään kumisevaan komeaan aulaan hoivakodillisen verran potilaspaikkoja, joita robotit valvovat monitoreistaan. Hoitajia kun ei enää vara palkata -- jos heitä vielä olisi, mistä palkata.
Rakenteet on yksi niistä aivan liian monista kätevistä sanoista, jotka voi heittää keskusteluun ja luottaa, että kuulija kyllä keksii sille sopivan sisällön.
Terveydenhuollon asiantuntijalle rakenteet tarkoittavat edellytysten luomista. Jalkapallojoukkuekin tarvitsee hyvät pelaajat ja hyvän johdon, koulutusta, harjoitusta, sopivan fyysisen ympäristön. Sama juttu terveydenhuollossa.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kehittämispäällikön Kerttu Perttilän mielestä tärkein rakenteellinen muutos, jota nyt tarvitaan, on nähdä ennaltaehkäisevä työ investointina. Terveemmät ja hyvinvoivemmat kuntalaiset ovat ainoa konsti, jolla tulevaisuuden hoitotyötä vähennetään.
Kuntiin tarvitaan systemaattiset tietojärjestelmät, jotka tuottavat päättäjille tietoa kuntalaisten voinnista, missä ovat pulmat ja missä vahvuudet. Palvelut pystytään silloin antamaan ajoissa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Toisaalta tiedon kautta saadaan näkemys siitä, mihin tulevaisuudessa pitää paukkuja panna.
Samaan aikaan tietysti karsitaan päällekkäistä työtä ja etsitään lisää tuottavuutta kehittämällä sujuvampia ja joustavampia käytäntöjä. Moniammatillisuutta lisätään, raja-aitoja kaadetaan.
Työkseen terveydenhuollon rakenteita Sitran vastaavana toimialajohtajana kehittelevän lääkäri Ilmo Parviaisen lista on hyvin samanlainen kuin Perttilän: tarvitaan kansalaisia tasapuolisesti kohteleva tietojärjestelmä, terveydenhuoltoon neuvonta- ja ohjausjärjestelmä, ajanmukaistettava ennaltaehkäisevät psykososiaaliset palvelurakenteet.
Parviaisen mielestä rakennemuutos vain olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten, jolloin vaikutukset olisivat jo arkipäivää.
***
Teknisten virastojen talo ja Rajakylän hoiva on heitetty vastakkain Oulun säästöjä laskettaessa. Virastotalo sai viime viikolla luvan rakentamistöiden aloittamiselle, mutta Rajakylä on jo urakkalaskennassa. Molemmat siis etenevät yhä.