Anna-Elina Lyytikäinen, freelancer-ohjaaja ja näyttelijä, Helsinki
1. Vaikka Suomen teatterielämä on kovin Helsinki-keskeistä, ollaan pääkaupunkiseudulla usein oltu tietoisia Oulun kaupunginteatterin esityksistä. Etäisyys tietysti vaikuttaa siihen, ettei etelästä kovin helpolla lähde kehuttuakaan esitystä katsomaan. Teatterin taiteellisen henkilökunnan korkea taso tekee Oulusta kiinnostavan teatterikaupungin. Asema Oulun läänin keskusteatterina ja pohjoisen kasvukeskuksen kulttuurikeitaana velvoittaa Oulun kaupunginteatteria ehkä monia muita laitosteattereita enemmän monipuolisuuteen esitystarjonnan osalta (ooppera ja lastenesitykset). Lasten ja nuorten teatteripäivät ovat hyvä lisä teatterin toimintaan. Yhteistyö KOM-tekstin kanssa osoittaa, että Oulussa ollaan kiinnostuneita myös nuorten dramaatikkojen tuotoksista ja suomalaisen näytelmän tulevaisuudesta.
2. Teatterinjohtajalta vaaditaan suomalaisen teatterikentän tuntemusta, tietoa näyttelijöistä ja ohjaajista sekä laajaa perehtyneisyyttä kirjallisuuteen ja draamaan. Lisäksi teatterinjohtajalla tulisi olla tarkka vainu ajassa liikkuviin teemoihin ja tekijöihin. Suhteessa taiteelliseen henkilökuntaan johtajalta vaaditaan ennen kaikkea avoimuutta; on tärkeää, että informaatio talon sisällä kulkee. Johtaja on myös osaltaan vastuussa taiteellisten haasteiden asettamisesta näyttelijöille. Johtajaa pitäisi kiinnostaa myös näyttelijöiden henkilökohtainen kehitys työssä.
3. Suosin johtamismallia, jossa taiteellisen johtajan ja talousjohtajan toimet on eriytetty kuitenkin siten, että ne toimivat yhteistyössä. Teatterinjohtajan tulisi olla tietoinen ja ajan tasalla teatterin taloudellisista resursseista, mutta silti vapaa ideoimaan taiteellista linjaa ja teatterinsa kehittämistä. Talousjohtaja puolestaan realisoisi suunnitelmat ja kantaisi pääasiallisen vastuun taloudellisista päätöksistä. Päätöksien tekoon tarvitaan tietysti myös teatterin hallituksen tai jonkun muun asiantuntevan elimen puoltava äänienemmistö tai hyväksyntä.
4. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa teatteriuraani katson kuitenkin tärkeämmäksi keskittyä ohjaajan- ja näyttelijäntyöni harjoittamiseen.
Jari Juutinen, vapaan ammattiteatteriryhmä Teatteri Vanha Jukon johtaja ja ohjaaja, Lahti
1. Oulun kaupunginteatteri on yksi mielenkiintoisimmista laitosteattereista maassamme ja suurista teattereista ehdottomasti omaleimaisin. Pohjoinen sijainti kaukana Helsingistä mahdollistaa voimakkaasti paikkakunnalle sitoutuneen ensemblen, mutta aiheuttaa tietenkin ylimääräisiä kustannuksia ja käytännön elämään liittyviä hankaluuksia vierailijoita käytettäessä. Oulun kaupunginteatteri on edelleen muun Suomen kansallisteatteri ja siten majakka joka näkyy kauas Eurooppaan. Jos niin halutaan.
2. Rohkeutta katsoa kauemmaksi, myös tulevaisuuteen ja Suomen ulkopuolelle. Mielellään voimakasta henkilökohtaista näkemystä yhdistettynä avaraan katseeseen. Teatterin johtaminen on ennen kaikkea ihmisten välistä yhteistyötä, joten sosiaalisia taitoja ei voine liikaa korostaa. Ns. hyvät kemiat ja luottamuksen ilmapiiri eivät yleensä synny itsestään. Yhtä ehdottomasti teatterin johtaminen vaatii minusta kykyä nähdä koko henkilökunta tuorein ja ennakkoluulottomin silmin, jotta piilevät voimavarat eivät jäisi ikuisesti piileviksi voimavaroiksi.
3. Nopeasti sanottuna: aika pitkälle. Taiteellinen suunnittelu siten, että resurssien hallinta on jossain muualla, tuntuu lievästi sanottuna kummalliselta ajatukselta. Siinä teatterinjohtaja on aika äkkiä jonkun panttivankina. Hallinto-/talousjohtajan ja teatterinjohtajan hyvin toimiva yhteispeli on tietenkin aivan avainasemassa. Mitä paremmin tämä yhteistyö toimii, sitä enemmän teatterinjohtajalle jää aikaa varsinaiseen tehtäväänsä.
4. Kirjoitan parhaillaan näytelmää enkä ole asiaa ajatellut.
Mika Myllyaho, johtaa Ryhmäteatteria yhdessä Esa Leskisen kanssa, Helsinki
1. Oulun teatteri on hyvin merkittävässä asemassa sijaintinsa sekä suuruutensa vuoksi. Uskon, että tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa edelleen, jos kunnat lakkauttavat pienempiä teattereitaan. En osaa sanoa huonoja tai hyviä puolia. Oleellista on kommunikaatio jota teatteri käy katsojiensa kanssa. Jokaisella teatterilla pitäisi olla erityinen tilaus juuri sen alueen suhteen missä se on. Toki on esityksiä, jotka nousevat ja elävät alueen ulkopuolella.
2. Vaatimukset ovat aika mahdottomia! Pitäisi miellyttää niin monta tahoa. Silti tärkein asia on tehdä taiteellista teatteria, joka on aihelähtöistä. Johtajalla pitäisi olla näky ja halua viedä noinkin isoa laivaa johonkin suuntaan. En kaipaa diktaattoreita tai auktoriteetteja, niiden aika on ohi! Vaan ihmisiä, jotka ymmärtävät toisia ihmisiä ja joilla on halu olla vuorovaikutuksessa!
3. No, tietyllä rahamäärällä saa tietyn määrän bensaa, että se pitäisi tajuta!
4. Toimin Ryhmäteatterissa, joten minulla ei ole mahdollisuutta hakea.
Mikko Roiha, ohjaaja ja Seinäjoen teatterin entinen johtaja, Helsinki
1. Oulun kaupunginteatteri on Pohjois-Suomen kansallisteatteri. Sen perinne on ollut ainutlaatuinen, niin kuin pohjoisissa teattereissa muutenkin: ei kevyttä ohjelmistoa. Yleisö on löytänyt vaikeatkin jutut. Lähtevä johtaja Anu Saari on vielä vienyt taiteellista tinkimättömyyttä pykälän verran eteenpäin. Oulun nykyinen ohjelmisto on yhä viihteellistyvämmälle teatterikentälle osoitus siitä, että taiteellinen teatteri kiinnostaa myös yleisöä. Koko suomalaisen teatteri-ilmaston kannalta on elintärkeää, että Oulu jatkaa alkamallaan tiellä.
2. Itse asiassa johtajien pitäisi nykyisin olla koneita. Vaatimuksia yleisön, henkilökunnan ja hallituksen tahoilta on niin paljon, ettei niistä voi elävä ihminen selviytyä muutoin kuin valitsemalla riskittömän keskitien. Meillä Suomessa eletään vieläkin Kekkosen jälkeistä aikaa: johtaja on paska tyyppi, porvari, joka automaattisesti sortaa duunaria. En pidä suuntauksesta, jossa johtajan täytyy olla kiva tyyppi. Keskustelu on kyllä katkennut, mutta on muistettava, että se on kahdensuuntaista. Teatterit tarvitsevat kipeästi johtajia, jotka uskaltavat tehdä linjavetoja. Sellainen ei ole koskaan kivaa eikä kaikkia miellyttävää.
3. Liikkumavara palkkojen jälkeen on todella pieni, eikä uusia ratkaisuja voi tehdä, ellei kaikki muu seuraa siinä mukana.
4. Ei, mutta johtaminen ei kiinnosta muutenkaan juuri nyt. En kuitenkaan menisi taloon, jonka henkilökunta on juuri sanonut irti edellisen johtajansa. Minusta Anu oli hyvä johtaja. Uskon henkilökunnan kokemuksen siitä, että han on ristiriitainen, mutta miten voi olla rohkea, taiteellinen johtaja, joka ei sitä ole. On myös muistettava, että talojen sisällä on aina omat mafiansa, jotka vastustavat johtajaa, oli hän kuka tahansa.
Raija-Sinikka Rantala, freelancer-ohjaaja, Teatterin tiedotuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja, entinen Lahden ja Helsingin kaupunginteatterien johtaja, Helsinki
1. Teatteriväki arvostaa Oulun teatteria. Ohjelmisto on ollut tasokasta, joukkoon on mahtunut teatteritapauksia. Vaikka Oulu on pohjoisessa, se on kasvukeskus ja korkeakoulukaupunki. Oman asiantuntevan ja vaativan yleisön kasvattaminen on mahdollista. Teatteri elää kuitenkin vain vuorovaikutuksesta omaan yleisöpohjaansa.
2. Teatterinjohtajalla pitää olla päätösvalta ohjelmistosta, juuri siihen hänen osaamistaan tarvitaan. Valtaa voi käyttää itsevaltiaasti tai demokraattisesti, omien joukkojen edustajana. Itse osaan arvostaa vain jälkimmäistä menetelmää.
3. Teatterinjohtajan ammattitaittoon kuuluu osata lukea numerot ja ymmärtää talousjohdon argumentointi. Silti viime käden ratkaisut on taidelaitoksessa tehtävä taiteen nimissä ja taiteen ehdoilla.
4. Minulla on ilo vielä pari vuotta tästä eteenpäin harrastella valtion taiteilija-apurahalla. Se antaa mahdollisuuden valita työt. Omaa vastuutani suomalaisen teatterin tulevaisuudesta pyrin kantamaan, kun olen lupautunut suunnittelemaan teatterikorkeakoulun ensi vuonna käynnistämää teatterinjohtajakoulutusta. Velvollisuutemme on kamppailla sen upean teatteriverkoston puolesta, jonka edeltävät sukupolvet ovat kyenneet Suomeen rakentamaan.
Katja Krohn, ohjaaja ja näytelmäkirjailija, Teatteri Pienen Suomen entinen johtaja, Helsinki
1.Oulun teatterissa on tehty useita puhuttavia esityksiä. Itselleni on ollut tärkeää osallistua lastenteatterifestivaaleille. Oulu antaa vierailijalle vireän ja omaperäisen kuvan itsestään, teatteri on näyttäytynyt suuren yleisöpohjan palvelijana.
2. Hyvä johtaja on kiinnostunut maailmasta ja valmis luottamaan omiin havaintoihinsa. Teatteri on ryhmätyölaji. Johtajan pitää innostaa työtoverinsa; taiteen parissa työskentelevät ovat tulleet alalle sisäisen intohimon ajamina. Työ on kuitenkin pitkälti "logistiikkaa", työskentelyä tiukan budjetin ja kaupallisten odotusten puristuksessa. Taideteokset ovat yhtä tärkeitä kuin puistot, jotka tuottavat raikasta ilmaa hengitettäväksemme.
3.Johtajana on oltava tietoinen taloudesta, mutta tärkein tehtävä on luoda taiteellisesti merkittävää teatteria. Jos teatterinjohtaja saisi päättää myös kaikista taloudellisista seikoista, se voisi tarkoittaa sitä, että johtaja tuo mukanaan oman ensemblensä.
4. Viihdyn niin hyvin toimessani Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön lehtorina, ettei johtajan työ nyt houkuta.