Vas­ta­ta­pah­tu­mat jäävät varjoon

Huippukokousten yhteydessä järjestetään valtavia vastatapahtumia.Niitä ei juurikaan noteerata ennen kuin syntyy mellakoita.

Huippukokousten yhteydessä järjestetään valtavia vastatapahtumia. Niitä ei juurikaan noteerata ennen kuin syntyy mellakoita. Silloinkin kokoontumisten sanoma jää toissijaiseksi.

Heinäkuun alussa Skotlannissa järjestetty G8-maiden kokous keräsi paikalle paljon kansalaisaktivisteja. Edinburghin kaduilla marssi rauhanomaisesti järjestäjien mukaan yli 250 000 ihmistä.

"Media ei huomioi mielenosoittajien sanomaa lainkaan. G8:ssa oli paljon isoja, rauhanomaisia marsseja ja keskustelutilaisuuksia, jotka saivat minimaalisesti huomiota. Mutta auta armias, jos joku on heitellyt kiviä, niin se on heti joka paikassa", 10 vuotta kansalaisjärjestöissä toiminut Jan-Mikael Hakomäki arvostelee.



Väkivallattomuudesta
suoraan toimintaan


Tämänvuotisen G8-kokouksen päätavoitteet olivat ilmastonmuutoksen torjuminen ja köyhyyden poistaminen. Pääministeri Tony Blair sanoi kokouksen alla, että olisi kumma, jos tätä kokousta vastaan tultaisiin protestoimaan.

Se ei vakuuttanut ympäri maailmaa saapuneita antikapitalisteja, ay-aktiiveja, sodanvastustajia, ympäristöaktivisteja, anarkisteja, velkakampanjoitsijoita, sosialisteja tai muita järjestöjä ja mielenosoittajia.

"On kansalaisjärjestöjä, jotka käyttävät suoraa toimintaa. Sitten on sellaisia, jotka eivät täysin kiellä väkivallan käyttöä ja sellaisia, jotka kieltävät sen. Joissakin mielenosoituksissa on sovittu, että anarkistiblokki osoittaa mieltään tuolla ja me tuolla, ettei mennä toisten reviirille."

Jan-Mikael Hakomäen mielestä kansalaistottelemattomuuden tarkoitus ei ole kapinoida eliittiä vastaan vaan osoittaa ihmisille, ettei ole pakko alistua.

"Suurjohtajien sanomaton sanoma on se, että me päätämme ja te vikisette. Ei vikistä, vaan pannaan kampoihin. Terve herraviha kannattaa säilyttää, jos aikoo maailmaa johonkin suuntaan muuttaa", Hakomäki toteaa.



Asem-kokoukseen
vastatapahtuma


Seuraava Asem-huippukokous järjestetään Helsingissä syksyllä 2006. Paikalla on 1 500 poliisin lisäksi muuta turvahenkilökuntaa, joita on yhteensä vähintään yhtä paljon kuin kokousedustajia.

"Turva-asioita ei voi ylikorostaa", Asemin kokoussuunnittelija Marjo Blomberg sanoo.

Hakomäki arvelee, että Asemiin tulee jonkinlainen vastatapahtuma, mutta ei juuri kansalaistottelemattomuutta. Vastakonferenssista luovutetaan nootti vallanpitäjille ja toivotaan, että he muuttaisivat tapansa.

"Jos asia on vähäpätöinen, sillä voi olla vaikutusta. Jos se on perustavanlaatuinen, niin ei. Siellä on poliitikkoja, jotka käyttävät sellaisia taikasanoja kuin kilpailukyky, jolla voidaan ottaa luvusta pois kaikki maailman ihmis- ja ympäristöoikeudet."

Suurten vastatapahtumien järjestämisessä on yleensä mukana monta eri järjestöä, jotka liittoutuvat keskenään. Asemin yhteydessä on keskusteltu myös laajan paikallisen yhteenliittymän rakentamisesta Helsinkiin. Se järjestäisi kansainvälisen mobilisoinnin, varjotapaamisen ja suuren mielenosoituksen.

"Se on vähän sellaista ryhmämatkan järjestämistä, mutta hieman erilainen prosessi. Pitää huolehtia lakiasioista, logistiikasta, ensiavusta ja sellaisista seikoista", Hakomäki kertoo.

"Emme tiedä, onko näihin kokouksiin maailmalla aikaisemmin liittynyt mielenosoituksia. Siitä se paljon riippuu", komisario Pauli Åkerla Helsingin poliisilaitokselta kommentoi turvajärjestelyjä.

Ilmoita asiavirheestä